Metsä kiittää miljardia kekomuurahaista
Suuri osa Punaisella listalla olevista pohjoismaisista lajeista elää metsässä. Tämä johtuu siitä, että Pohjolan maisema oli alun perin metsäistä ja monet lajit kytkeytyvät näihin luontotyyppeihin.
Metsien lajirunsaus on yhä valtava.
Suomen arviolta 50 000 lajista noin 20 000 elää metsissä. Niiden joukossa on esimerkiksi sammalia, jäkäliä, sieniä, hyönteisiä ja lintuja. Eriasteisesti uhanalaisia lajeja on reilut 2 000.
Pohjoismaiden metsien lajikirjo kärsii, kun lajien elinympäristöt muuttuvat tai häviävät. Metsähakkuut, asutus, umpeenkasvu, ilmastonmuutos ja typpilaskeuma – kaikki tämä vaikuttaa lajirunsauteen.
Metsätalous on ollut monissa Pohjoismaissa peruselinkeino jo vuosikymmeniä, ja se on myös jättänyt jälkensä. Viljelymetsässä on vähemmän elinympäristöjä luonnonvaraisille eläin- ja kasvilajeille kuin vanhassa luonnontilaisessa metsässä. Juuri hakkaamattomien metsien puutetta pidetään yhtenä pääsyynä siihen, että metsien lajit ovat uhanalaisia tai haavoittuvaisia.
Pohjoismaat hyväksyivät jo varhain kunnianhimoisia tavoitteita luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi, mutta metsissä piilee paljon eturistiriitoja. Viljellyn metsän ekosysteemin palautuminen monimuotoiseksi vie vuosikausia. Nyt Pohjoismaissa halutaan tuottaa puuraaka-ainetta entiseen malliin ja sen lisäksi korvata fossiilisia polttoaineita biopolttoaineilla. Tässä on varmistettava, että bioenergian tuotanto ei vaaranna metsästä riippuvaisia lajeja.
Metsillä on tärkeä rooli ilmastopolitiikassa, mutta bioenergia on esimerkki asiasta, jossa ilmastopolitiikka voi joutua törmäyskurssille luonnon monimuotoisuuden kanssa.
Entäs ne muurahaiset?
No ne auttavat metsäomistajaa pitämään tuhohyönteiset kurissa ja nopeuttavat siten metsänkasvua.
Faktaa:
- YK:n luontopaneelin mukaan maailmassa on hakattu 290 miljoonaa hehtaaria ikimetsää vuodesta 1990 lähtien.
- Suomen Punaisella listalla olevista lajeista 31 prosenttia elää metsässä. Ruotsissa osuus on 43 ja Tanskassa 60 prosenttia.
- Norjan uhanalaisista lajeista metsässä elää 48 prosenttia.
Mitä sinä voit tehdä:
- Pidä huolta metsästä ja tutustu siihen.
- Istuta puutarhaasi kukkivia pensaita ja puita.
- Älä käytä metsää kaatopaikkana.
- Virkisty metsässä – se on hyväksi terveydelle.