Paikallista potentiaalia monimuotoisessa Pohjolassa

Running track
Photographer
Austris Augusts
Pohjola mielletään usein sosioekonomisesti hyvin eriytymättömäksi alueeksi, ja Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti vaikuttavat monin tavoin hyvin samanlaisilta. Tämä on kuitenkin kaukana totuudesta.

Pohjoismaiseen yhteistyöhön osallistuvat maat ja alueet jakautuvat 74 hallintoalueeseen, jotka ovat monelta osin hämmästyttävän erilaisia. Merkittävistä kansallisista ja alueellisista eroista huolimatta maat ovat silti riittävän samankaltaisia, jotta vertailu olisi järkevää.

”State of the Nordic Region 2018” -raportissa esiteltävä alueellisen potentiaalin indeksi (Regional Potential Index, RPI) vertailee näitä 74:ää aluetta ja pyrkii määrittämään eroja sekä arvioimaan samalla kunkin alueen suhteellista aluekehityspotentiaalia. Indeksi perustuu aluekohtaiseen suoriutumiseen väestönkehityksen, työvoiman ja talouden saralla, ja sen laatimisessa on noudatettu perinteisiä tilastovertailustandardeja.

Alueellisen potentiaalin indeksin tulokset osoittavat, että kärkisijoilla ovat yhä kaupunkialueet. Alempana listalla on kuitenkin huomattavaa liikehdintää. Sijoitustaan parantaneet alueet sijaitsevat pääosin Islannissa, Ruotsissa ja Färsaarilla, kun taas putoajat löytyvät pääosin Norjasta ja Suomesta. Tanskassa tilanne on säilynyt paljolti ennallaan.

Lataa alueellisen potentiaalin indeksi:

Yhteyshenkilö

Julien Grundfelder, Nordregio, julien.grundfelder@nordregio.org