Pohjoismainen energiayhteistyö

Nykyisin Pohjoismaat tekevät maailman yhdentyneintä alueellista energiayhteistyötä, joka mainitaan usein kansainvälisenä esikuvana. Pohjoismaiden ministerineuvostossa energia on ollut asialistalla aina ministerineuvoston perustamisvuodesta 1972 lähtien.

Kaikilla Pohjoismailla on kunnianhimoisia kansallisia suunnitelmia kestävään energiantuotantoon siirtymisestä, ja maat ovat vihreiden energiaratkaisujen kansainvälisiä edelläkävijöitä. Pohjoismainen yhteistyö pyrkii tukemaan kansallisia tavoitteita, jotta Pohjola säilyttäisi kansainvälisen johtoasemansa myös jatkossa.

Yhteistyö on hyödyttänyt vuosien varrella koko aluetta ja tuottaa hyötyä yhä. Koska Pohjoismaiden energiapaletti on hyvin monipuolinen, maat täydentävät toisiaan ja voivat läheisen yhteistyön ansiosta hyödyntää toistensa vahvuuksia. Järjestelmä hyödyttää sekä yrityksiä että kansalaisia kaikissa Pohjoismaissa. Energiahuolto on turvallisella pohjalla, ja uusiutuvan energian osuus kasvaa koko ajan.

Pohjoismaiden ministerineuvostossa yhteistyötä edistää kestävän kasvun ministerineuvosto, ja työtä johtavat Pohjoismaiden energia-asioista vastaavat ministerit.

Energiayhteistyötä tehdään myös Pohjoismaisessa energiantutkimuksessa, joka on Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen laitos.

Energiayhteistyö on lisäksi Pohjoismaiden neuvoston päiväjärjestyksessä. Alan asioita käsittelevät muun muassa neuvoston Kasvu ja kehitys Pohjolassa -valiokunta sekä Kestävä Pohjola -valiokunta.

Toimintasuunnitelmassa kuvataan toimia, joilla Pohjoismaiden ministerineuvosto pyrkii saavuttamaan vision tavoitteet kolmella strategisella painopistealueella: vihreä Pohjola, kilpailukykyinen Pohjola ja sosiaalisesti kestävä Pohjola. Painopistealueisiin liittyy 12 tavoitetta. Strategiset painopistealueet ja tavoitteet ohjaavat Pohjoismaiden ministerineuvoston kaikkea toimintaa seuraavien neljän vuoden ajan. Toimintasuunnitelma on jaettu tavoitteiden mukaisesti 12 osaan.