Pohjoismainen luottamus kohtaa tekoälyn

Tekoäly vaikuttaa meihin tulevaisuudessa joka suunnalta, ja sitä on verrattu sähkön keksimiseen. Tekoälytekniikkaa hyödynnetään jatkossa käytännössä kaikissa koneissa ja kaikilla teollisuudenaloilla. Mutta miten tulisi suhtautua tekoälyn luomiin eettisiin ongelmiin?

Pääsihteerin blogi

Edessämme on tekninen vallankumous, joka tarjoaa upeita mahdollisuuksia. Tekoäly vaikuttaa meihin tulevaisuudessa joka suunnalta, ja sitä on verrattu sähkön keksimiseen. Tekoälytekniikkaa hyödynnetään jatkossa käytännössä kaikissa koneissa ja kaikilla teollisuudenaloilla. Tekniikka voi muun muassa tarjota meille räätälöityjä suosituksia internetissä, avustaa lääkäreitä potilaiden hoidossa ja ohjata autoja. Mutta miten tulisi suhtautua tekoälyn luomiin eettisiin ongelmiin? Miten pidämme huolen vahvasta sosiaalisesta luottamuksesta, jota on kutsuttu myös Pohjoismaiden kullaksi?

Tekoälyllä viitataan lyhyesti sanottuna näennäisen älykkäisiin koneisiin, jotka pyrkivät matkimaan ongelmanratkaisussa ihmisen ajattelua ja käyttäytymistä. Viime aikoina on puhuttu paljon tietokoneohjelmista, jotka voivat oppia suurista datamääristä ja omista kokemuksistaan.

Tekoälytekniikka tarjoaa monia mahdollisuuksia. Sen avulla voidaan pelastaa henkiä terveydenhuollossa, torjua ilmastonmuutosta ja parantaa julkisen sektorin toimintaa. Tekniikka voi myös tukea Pohjoismaiden elinkeinoelämän kasvua. Pohjoismaiden pitää tarttua tekoälytekniikan suomiin mahdollisuuksiin. Samalla meidän on käsiteltävä avoimesti ja rehellisesti tekoälyn laajamittaisen käyttöönoton synnyttämiä eettisiä ongelmia ja arvoristiriitoja. Siten voimme välttyä takaiskuilta ja ei-toivotuilta lopputuloksilta, jotka vaarantavat sosiaalisen luottamuksen.

Pohjoismaiden digitalisaatioministerineuvosto totesi jo vuonna 2017 antamassaan julkilausumassa, että Pohjoismaiden ja Baltian maiden tulee olla digitalisaation kärjessä ja näyttää muulle Euroopalle tietä. Ministerit ovat myös päättäneet tehdä yhteistyötä tekoälyn käytön kehittämiseksi ja edistämiseksi Pohjolassa. He aikovat muun muassa edistää osaamisen kehittämistä ja parantaa tiedon saatavuutta.

Tekoälystä ja sen eettisyydestä on tärkeää keskustella pohjoismaisittain, koska tekniikan leviäminen voi vaikuttaa yhteispohjoismaisiin arvoihin. Niitä ovat Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Pohjoismaiden neuvoston vuonna 2017 teettämän kyselytutkimuksen mukaan sananvapaus, avoimuus ja demokratia sekä ihmisten yhdenvertaisuus.

Ministerit ovat tällä saralla valppaina. Digitalisaatioministerineuvosto on päättänyt kehittää tekoälyn käyttöönottoon ja käyttötapoihin liittyviä eettisiä suuntaviivoja, standardeja, periaatteita ja arvoja. Pohjoismaiden näkemykset välitetään aikanaan myös EU-komissiolle, joka niin ikään laatii tekoälytekniikan kehittämistä koskevia eettisiä suuntaviivoja.

Tärkeää on pohtia varsinkin sitä, miten Pohjoismaat voivat säilyttää demokraattiset arvonsa. Yhtenä pelkona on vaalitulosten manipuloiminen koneoppimiseen ja big dataan perustuvien hienovaraisten mekanismien avulla. Toisaalta tekoälyn avulla voidaan myös parantaa demokratiaa, koska tekniikka mahdollistaa valeuutisten torjumisen.

Kun tekniikka yleistyy, tekoäly voi vaikuttaa myös pohjoismaisten yhteiskuntien avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen. Tekoälyn tehokkaimpia muotoja verrataan yleensä mustaan laatikkoon, koska järjestelmän päätymistä tiettyyn ratkaisuun on vaikea tai mahdoton ymmärtää. Herää kysymys, voiko tekoäly heikentää kansalaisten keskinäistä luottamusta ja luottamusta viranomaisiin, jos ihmisillä ei ole ymmärrystä tekoälyn toimivuudesta ja sen tekemistä ratkaisuista.

Lisäksi on pohdittava kehityksen vaikutusta yksilön arvoon ja ihmisarvoon. Arvostetaanko ihmisen ajattelu- ja pohdintakykyä enää sen jälkeen, kun koneet hoitavat yhä useampia tehtäviä meitä nopeammin ja fiksummin ja tavalla, jota emme edes ymmärrä? Mikä on ihmisen ja ihmismielen arvo maailmassa, jossa kone on useimmissa tapauksissa sitä älykkäämpi ja nopeampi? Jos tekoäly saa yhteiskunnassa ajan myötä yhä enemmän tehtäviä, jotka ovat tähän asti kuuluneet ihmisille, muuttaako se käsitystä itsestämme ja muista? Miten tämä kehitys muuttaa ihmisen paikkaa yhteiskunnassa?

Meidän on myös tiedostettava, että tekoäly voi syrjiä. Algoritmit voivat levittää historiallisia ennakkoluuloja, joita niiden hyödyntämään dataan sisältyy. Tekoäly hyödyntää oppimisessa tietoaineistoja, joihin sisältyvät mielipiteet ja arvioinnit voivat olla ristiriidassa pohjoismaisten arvojen kanssa. Miten voimme välttyä tältä ongelmalta?

Entä miten voimme varmistua siitä, että tekoäly ei passivoi ihmistä, vaan edistää luovuutta ja innovatiivisuutta? Tekoäly voi helpottaa elämää, mutta se voi myös vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihimme. Kun yhä useammat tehtävät siirtyvät koneiden hoidettaviksi, ihmisten oman ongelmanratkaisukyvyn tarve vähenee. Uhkana on laiskistuminen sekä keskittymiskyvyn ja ymmärryksen heikkeneminen – ehkä jopa entistä suurempi tekniikkariippuvuus.

Meidän on lisäksi pohdittava, millä perusteella koneet tekevät meitä koskevia ratkaisuja. Usein toistettu mutta sitäkin kuvaavampi esimerkki on robottiauto, jonka pitää valita kahdesta kuolonuhreihin johtavasta vaihtoehdosta. Minkä valinnan auto tekee? Millaiset arvot siihen on ohjelmoitu, ja kuka ne on ohjelmoinut? Asian ajattelu on epämiellyttävää. Samalla pitää muistaa, että robottiautot voivat myös vähentää liikenneonnettomuuksia tuntuvasti ja pelastaa monta henkeä, koska ne eivät tee inhimillisiä virheitä.

Eettiset ongelmat osoittavat, että meillä pitää olla punnittu ja tietoinen näkemys tekoälytekniikan kehityksestä. Näin ovat päättäneet myös Pohjoismaiden ministerit. Käsijarrusta ei ole syytä vetää, mutta tasapaino pitää löytää. Meidän on huolehdittava siitä, että tekoäly johtaa kasvuun ja parantaa Pohjoismaiden väestön elämää. Samalla on vaalittava Pohjoismaiden kultaa: sosiaalista luottamusta ja kaikkien ihmisten yhdenvertaisuuden kunnioittamista. Edessämme on suuria mahdollisuuksia ja haasteita.