Pohjoismainen yhteistyö paikalla YK:n COP15-luontokokouksessa

Toppmötet COP15 bygs i Montreal
Valokuvaaja
Paul Chiasson/Zuma/Ritzau Scanpix
Maailman maat ovat 7.–19. joulukuuta koolla Kanadan Montrealissa, jossa on tarkoitus päästä yksimielisyyteen uudesta kansainvälisestä luontosopimuksesta. Pohjoismainen yhteistyö on edustettuna ministerien, parlamentaarikkojen ja 18 hengen nuorisovaltuuskunnan voimin.

YK:n luontokokouksessa on määrä saada aikaan uusi biodiversiteettisopimus, jota on verrattu Pariisin ilmastosopimukseen. 

Montrealin kokoukseen osallistuu 18 pohjoismaista nuorisovaltuutettua, jotka välittävät kokoukselle omat näkemyksensä.

Lähes 3 000 iältään 16–30-vuotiasta nuorta oli mukana laatimassa biodiversiteettisopimukseen liittyvää kannanottoa (Nordic Youth Position Paper on Biodiversity). Kaksivuotisen prosessin aikana nuoret työstivät 19 sopimusvaatimusta, jotka esitellään COP15-kokouksessa.

Mitattavia tavoitteita ja selkeitä vaatimuksia

Pohjoismaiden ympäristö- ja ilmastoministereillä on yhteinen kehotus YK-neuvottelijoille: ekokriisi on ratkaistava kansainvälisellä sopimuksella, jossa on mitattavissa olevat tavoitteet ja selkeät täytäntöönpanovaatimukset.

Ministerien hyväksymä julkilausuma heijastelee myös monia nuorten esittämiä vaatimuksia.

Nuorten pohjoismainen biodiversiteetti- ja ilmastorahasto

Pohjola haluaa olla jatkossakin kunnianhimoinen toimija biodiversiteetti- ja ilmastotyössä. Pohjoismaiden neuvoston Kestävä Pohjola -valiokunta teki taannoin ehdotuksen nuorten biodiversiteetti- ja ilmastorahastosta.

Valiokunta kehottaa Pohjoismaita johtajuuteen ja innovointiin näillä osa-alueilla.

Miksi uusi sopimus on tärkeä?

Luonnon tila heikentyy nopeasti. Maapallon kahdeksasta miljoonasta kasvi- ja eläinlajista jopa miljoonaa uhkaa sukupuutto.

Myös Pohjolassa on meneillään ekologinen kriisi.

Luonnon monimuotoisuudella on ratkaiseva merkitys terveydelle ja hyvinvoinnille, taloudelliselle vauraudelle, ruokaturvalle, turvallisuudelle ja monille muille asioille, joita ilman ihmiset, ihmisyhteisöt ja maapallo eivät pärjää.

YK:n yleissopimuksen puitteissa asetettiin kymmenen vuotta sitten 20 tavoitetta, joilla pyrittiin vastaamaan luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen.

Yhtäkään niistä ei ole täysin saavutettu. Lähivuodet ratkaisevat sen, vieläkö luontokato onnistutaan pysäyttämään.