Pohjoismaisesta yhteistyöstä hyötyä elinkeinoelämälle

Pohjoismaat ovat nyt kansainvälisesti kiinnostavampia kuin koskaan. Pohjoismaiden ministerineuvosto saa päivittäin yhteydenottoja kansainvälisiltä toimijoilta, jotka haluavat kuulla lisää Pohjoismaista ja pohjoismaisesta yhteistyöstä.

Puhuin viime vuonna alueellisesta yhteistyöstä ja pohjoismaisesta mallista Aasiassa, Balkanilla, Pohjois-Amerikassa ja luonnollisesti myös lähialueillamme. Maailman maat haluavat tehdä Pohjoismaiden kanssa yhteistyötä ja oppia alueyhteistyöstämme sekä ennen kaikkea hyvistä ratkaisuista, joita olemme löytäneet moniin globaaleihin haasteisiin.

Miten kiinnostusta tulisi hyödyntää?

Pohjoismaiden ministerineuvosto vastaa kiinnostukseen päivittäin, ja kohderyhmänä on muun maailman lisäksi myös Pohjola. Ministerineuvoston kansainvälinen panostus on laaja ja monimuotoinen, mutta keskiössä on yksi yhteistyöohjelma: Pohjoismaiden pääministerien aloite ”Pohjoismaisia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin” (Nordic Solutions to Global Challenges). Sen tavoitteena on levittää keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin liittyviä hyviä ratkaisuja muualle maailmaan. Kyse on esimerkiksi kestävästä kehityksestä, pohjoismaisista energiaratkaisuista, vihreästä tekniikasta ja pohjoismaisista hyvinvointiratkaisuista. Aloitteella halutaan edistää YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitteen toteutumista. Samalla halutaan edistää Pohjoismaiden myönteisen talouskehityksen jatkumista raivaamalla tietä pohjoismaisille yrityksille, joilla on tarjota innovatiivisia vientiratkaisuja.

”Pohjoismaiset kestävän kehityksen kaupungit” -lippulaivahankkeen (Nordic Sustainable Cities) tavoitteena on levittää tietoa pohjoismaisista ratkaisuista, jotka tekevät kaupungeistamme hyviä paikkoja elää. Hankkeeseen sisältyy kunnianhimoinen brändäyspanostus sekä pohjoismaisen vientifoorumin rakentaminen. Luomme myös poliittisia kumppanuuksia ja verkostoja ja saatamme siten pohjoismaisia yrityksiä yhteen pohjoisamerikkalaisten, intialaisten ja kiinalaisten kaupunkien kanssa.

Kaupungit saavat hyviä ratkaisuja esimerkiksi vesi-, energia- ja liikenneasioihin, ja pohjoismaisille yrityksille avautuu uusia markkinoita. Pohjoismailla on tosiasiassa valtava alueellinen potentiaali, kun markkinoimme pohjoismaisia ratkaisuja yhdessä muulle maailmalle. Tämän vuoksi meillä on jo nyt Piilaaksossa pohjoismainen innovaatiotoimisto, joka auttaa pohjoismaisia yrityksiä ja startupeja saamaan jalansijaa alueelta. Toimiston puoleen on kääntynyt yli 180 pohjoismaista tekniikkayritystä.

Meillä on myös Nordic Innovation Hub -niminen innovaatiotoimisto New Yorkissa sekä Nordic LA -kulttuurilähetystö Los Angelesissa. Nämä ovat kaikki Pohjoismaiden ministerineuvoston tukemia hankkeita, jotka raivaavat pohjoismaisten yritysten tietä kansainvälisille markkinoille.

Oma maa mansikka

Pohjoismaiden potentiaali pätee luonnollisesti myös kotimarkkinoihin, jotka ovat täysin riippuvaiset kasvun jatkumisesta. Pohjoismaiden pääministerit ovatkin päättäneet, että Pohjoismaista tehdään maailman integroitunein alue. Tämä visio läpäisee Pohjoismaiden ministerineuvoston koko toiminnan.

Pohjoismaat loivat yhteistyönsä alkuvaiheessa passiunionin, sosiaalipalvelusopimuksen sekä yhteiset koulutus- ja työmarkkinat. Aina siitä lähtien Pohjoismaiden kansalaiset ovat voineet asua, opiskella ja työskennellä vapaasti kaikkialla Pohjolassa ja säilyttää silti pohjoismaisen hyvinvointivaltion tarjoaman turvan.

Vastaisuudessa tiiviin integraation säilyminen vaatii kuitenkin lisäpanostuksia. Meidän on jatkettava kunnianhimoisten käytännön tulosten kehittämistä, ja niin me teemmekin monella rintamalla. Tässä kolme esimerkkiä: Olemme perustaneet digitalisaatioministerineuvoston vahvistamaan alan yhteistyötä sekä Pohjolassa että Baltiassa. Kaikki lienevät perillä siitä, että digitalisaatiokehityksen kelkassa pysyminen määrittää sen, miten hyvin pärjäämme globalisoituvassa maailmassa.

Yhteistyöllä voimme edistää Pohjolan ja Baltian rajattomuutta, joka helpottaa digitaalisten palveluiden käyttämisestä yli maarajojen EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden hengen mukaisesti.  Käytännössä tämä mahdollistaisi kansalaisten ja yritysten turvallisen sähköisen tunnistautumisen paikasta riippumatta. Haluamme lisäksi yhteisten standardien ja toimintapuitteiden avulla varmistaa Pohjolan edelläkävijäaseman 5G-verkon käyttöönotossa.

Sama koskee pohjoismaista energiayhteistyötä. Moni pohjoismaalainen tuskin edes tietää, että pohjoismainen yhteistyö on läsnä aina, kun käytämme liettä tai kahvinkeitintä. Pohjoismaiset sähkömarkkinat mahdollistavat toistemme vahvuuksien hyödyntämisen – esimerkiksi Norjan vesivoima toimii reservinä silloin, kun Tanskassa ei tuule. Tämä tekee sähköstä edullisempaa ja lisää uusiutuvan energian käyttöä.

Pariisin kansainvälinen ilmastosopimus ja EU:n energiaunioni vauhdittavat molemmat vihreään talouteen siirtymistä. Alan kilpailu kiristyy samalla ennennäkemättömästi. Yksinään olemme jälleen pieniä toimijoita, mutta yhteistyöllä voimme nousta johtavaksi vihreän energian alueeksi.

Ei kehitystä ilman riskinottoa

Vihreään talouteen siirtyminen tuo pohjoismaisille yrityksille suuria haasteita ja monia mahdollisuuksia. Pohjoismaiset yhteistyöministerit ovat päättäneet teettää selvityksen siitä, missä määrin pohjoismaisille startup-yrityksille on tarjolla riskipääomaa. Selvitysmieheksi on valittu Norjan Finanssialan toimitusjohtaja Idar Kreutzer.

Pohjoismailla on hyvät edellytykset luoda arvoa ja työpaikkoja maailmassa, joka digitalisoituu ja siirtyy ilmastoa säästävän tekniikan käyttöön. Samalla tarvitaan tehokkaita rahoitusmarkkinoita ja varhaisvaiheen riskipääomaa, jotta innovaatiot voisivat poikia työpaikkoja ja kasvukykyisiä yrityksiä. Ilman uskallusta jäädään myös ilman tuloksia.