Pohjolan päivä 2021

Pohjoismaissa käydään poliittisia keskusteluja siitä, miten verkkoviha ja -uhkailu uhkaavat hiljentää julkisen keskustelun osallistujia. Digitaalisesta väkivallasta on tullut osa ihmisten arkea ja niin yleistä, että se uhkaa jo demokratiaa. Verkkovihan ja -uhkailun pelko saattaa johtaa siihen, että osa julkisen keskustelun osallistujista vaikenee.

Pohjoismaiden neuvoston Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunta keskittyy vuonna 2021 digitaaliseen väkivaltaan ja verkkouhkailuun tasa-arvonäkökulmasta. Pandemian aikana aiheesta on tullut kenties vieläkin ajankohtaisempi.

Poliitikot, tutkijat, järjestöt ja nuoret pohjoismaalaiset keskustelevat yhdessä siitä, miten Pohjoismaat voivat luoda turvallisuutta verkossa. Entistä tasa-arvoisemman yhteiskunnan luominen on tärkeä pohjoismainen yhteistyöalue ja osa työtä, jolla toteutetaan pääministerien visiota sosiaalisesti kestävästä ja tasa-arvoisesta Pohjolasta.

Keskustelemme aiheesta suomalaisesta, ahvenanmaalaisesta, ruotsalaisesta ja norjalaisesta näkökulmasta.

Pohjoismaiden ministerineuvoston tavoitteena on poistaa vuosittain 8–12 rajaestettä työmarkkina-, sosiaali-, koulutus- ja elinkeinoalalla. Kysymys kuuluukin, onko tavoite pantu jäihin koronasta johtuvien rajoitusten ja rajojen sulkemisen vuoksi. Onko Pohjoismaiden kulta eli keskinäinen luottamus vaihtumassa kasvavaan epäluottamukseen ja pelkoon? Jos vastaus on ”kyllä”, mitä asialle pitäisi tehdä? Aiheesta keskustelemassa on poliitikkoja, kansalaisia ja järjestöväkeä.

Rajaestetyö on tärkeä pohjoismainen yhteistyöalue, joka auttaa osaltaan toteuttamaan pääministerien visiota Pohjolasta maailman integroiduimpana alueena. Myös tästä on tarkoitus kuulla lisää tanskalaisesta, färsaarelaisesta, grönlantilaisesta – sekä ennen kaikkea pohjoismaisesta – näkökulmasta.

Koronapandemia on aiheuttanut myös Pohjolassa huomattavia haasteita, jotka liittyvät arkeen, talouteen, yritystoimintaan, koulutukseen, kulttuuriin, hyvinvointiin ja kansainväliseen yhteistyöhön.

Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa Suomi korostaa ohjelmassaan pohjoismaisen yhteistyön merkitystä ja kuvaa sitä elintärkeäksi. Ruotsin Norden-yhdistys teetti tammikuussa tutkimuksen, jonka mukaan ruotsalaistenkin pohjoismaiset yhteistyöodotukset ovat lisääntyneet merkittävästi koronan aikana. 

Suomi haluaa edistää puheenjohtajakaudellaan myös bioperustaista taloutta ja kiertotaloutta.  Keskustelussa syvennytään pohjoismaiseen yhteistyöhön kriisiaikojen yhteistyötarpeiden ja tulevien linjausten pohjalta. Lisäksi käsitellään yhteisten kestävyysratkaisujen tarvetta varsinkin kiertotalousnäkökulmasta.

Miten Pohjoismaissa voidaan varmistaa vapaa ja faktapohjainen keskustelu myös pandemian kurimuksessa?

Sananvapaus on Pohjoismaiden avoimien ja demokraattisten yhteiskuntien perusedellytys. Pohjoismaat ovat aina kärkisijoilla Toimittajat ilman rajoja -järjestön vuotuisessa lehdistönvapausvertailussa, ja pohjoismaalaisilla on pääsy tietoon ja päätöksenteon taustoihin. Pohjoismaat tunnetaan avoimesta keskustelukulttuuristaan, johon sisältyy myös viranomaisten kritisointi.

Koronapandemia on kuitenkin nostanut kierroksia jo muutenkin kovasanaisessa ja vihamielisessä keskustelussa, ja kehitys ajaa demokraattista vuoropuhelua ja sananvapautta ahtaalle. Valeuutiset ja disinformaatio kukoistavat netissä. Ruotsissa eräs lastenlääkäri lopetti jo covid-19-tutkimukset uhkailun seurauksena. Mitä pandemia tekee sananvapaudelle?

Miten asiaan voidaan vaikuttaa, ja miten suuri haaste tämä on Pohjoismaille ja julkiselle keskustelulle? Sananvapaus on Pohjoismaiden kulmakiviä, mutta miten sitä voidaan suojella ja kehittää pandemian jälkeen?

Näistä asioista kuullaan lisää, kun keskustelemme Pohjolan päivänä sananvapauden tilasta koronapandemian aikana.

Millainen rooli kulttuurilla on ollut pohjoismaisessa yhteistyössä sen jälkeen, kun Pohjoismaiden ministerineuvosto perustettiin 50 vuotta sitten? Miten koronapandemia on vaikuttanut pohjoismaiseen kulttuurielämään? Entä millainen rooli kulttuurilla tulisi jatkossa olla pohjoismaisessa yhteistyössä? Aiheista keskustelemassa on poliitikkoja, kansalaisia sekä kulttuurielämän edustajia.

Kulttuuriyhteistyö on pohjoismaisen yhteistyön kulmakiviä, ja sillä on tärkeä rooli myös edistettäessä visiota, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue. Reykjavikin Pohjolan-talo ja Islannin Norden-yhdistys järjestävät siksi keskustelutilaisuuden pohjoismaisen kulttuurin merkityksestä ennen, nyt ja tulevaisuudessa.