Rahoitus

Pengar i vattan
Valokuvaaja
Scanpix
Virallinen pohjoismainen yhteistyö rahoitetaan pääasiassa suomalaisten, ruotsalaisten, norjalaisten, tanskalaisten ja islantilaisten verovaroilla.

Pohjoismaisesta budjetista rahoitetaan yhteistyö, jota tehdään Pohjoismaiden neuvostossa, Pohjoismaiden ministerineuvostossa ja budjettivaroin rahoitettavissa pohjoismaisissa laitoksissa. Budjetin maakohtaiset maksuosuudet määräytyvät erityisen jakoperusteen mukaan.

Pohjoismaiden neuvoston budjetti on runsaat 33 miljoonaa Tanskan kruunua (noin 4 miljoonaa euroa) ja ministerineuvoston budjetti runsaat 955 miljoonaa Tanskan kruunua (noin 120 miljoonaa euroa). Pohjoismainen yhteistyö maksaa siis vain viitisen euroa pohjoismaalaista kohden vuodessa, eli tämä on halpaa monikansallista yhteistyötä.

Yli kolmasosa Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetista käytetään pohjoismaisten laitosten rahoittamiseen. Osa laitoksista rahoitetaan kokonaan budjettivaroilla, osa saa rahoitusta suoraan Pohjoismaiden hallituksilta ja osa julkisen sektorin ulkopuolelta.

Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkintoa hallinnoivan Pohjoismaisen elokuva- ja televisiorahaston rahoitus on esimerkiksi jaettu tasan Pohjoismaiden ministerineuvoston, Pohjoismaiden elokuvainstituuttien ja -säätiöiden sekä Pohjoismaiden yleisradioyhtiöiden ja kaupallisten televisioyhtiöiden kesken.

Toinen esimerkki on Pohjoismaiden Investointipankki (NIB), joka lainoittaa kilpailukykyä ja ympäristön tilaa parantavia hankkeita omistajamaissa ja muualla maailmassa. Pankin omistajiksi tulivat vuonna 2005 myös Viro, Latvia ja Liettua, ja pankin pääoman takaavat sen kahdeksan omistajamaata erityisen jakoperusteen mukaan. Suurin takuuvastuu on Ruotsilla ja pienin Virolla.

Pohjola-Norden-yhdistyksissä tehtävä kansalaisyhteistyö taas rahoitetaan jäsenmaksuilla, Pohjoismaiden hallitusten määrärahoilla sekä Pohjoismaiden ministerineuvoston, kahdenvälisten rahastojen ja muiden rahoittajien tuella.

Ota yhteyttä