Terveysalan pohjoismainen yhteistyö

Bad i varme kilder
Valokuvaaja
Karin Beate Nøsterud/norden.org
Pohjoismaiden terveystilanne on hyvä. Keskimääräinen elinikä on yli 80 vuotta, ja yhä suurempi osa siitä näyttäisi koostuvan terveistä vuosista. Lisäksi Pohjoismaiden imeväiskuolleisuus on maailman alhaisimpia: kaikki viisi Pohjoismaata ovat 20 parhaan joukossa ja neljä kuuluu niiden 5–6 maan joukkoon, jossa imeväiskuolleisuus on kaikkein vähäisintä.

Terveysalan pohjoismaisen yhteistyön lisääminen on herättänyt huomattavaa kiinnostusta. 

Entinen ruotsalaisministeri Bo Könberg on laatinut riippumattoman selvityksen terveysalan pohjoismaisen yhteistyön kehittämisestä ja vahvistamisesta seuraavien 5–10 vuoden aikana. Hän tekee 14 käytännön ehdotusta terveysalan pohjoismaisen yhteistyön kehittämiseksi.

Keskeinen kysymys kuuluu, mitä terveydenhuollon kysymyksiä voitaisiin hoitaa nykyistä paremmin pohjoismaisen yhteistyön avulla. Entä mitkä asiat soveltuvat paremmin Euroopan tasolla hoidettaviksi?  

Sen jälkeen, kun raportti esiteltiin ministerineuvostolle vuonna 2014, Pohjoismaiden sosiaali- ja terveysministerit ovat toistuvasti keskustelleet ja tehneet päätöksiä raportin ehdotuksiin liittyvistä toimenpiteistä. Alla esitellään lyhyesti ehdotusten sisältö ja toteutuksen nykytila.

1. Käynnistetään tehotoimia mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi

Vähennetään antibioottien käyttö Pohjoismaissa Euroopan alimmalle tasolle tulevien viiden vuoden aikana. Lisätään taloudellisia kannustimia uusien antibioottien kehittämiseksi.

Tilanne: Sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvosto (MR-S) ja Pohjoismaiden maatalous- ja elintarvikeministerit perustivat vuonna 2016 mikrobilääkeresistenssiin keskittyvän monialaisen pohjoismaisen strategiaryhmän. Ryhmän tehtävänä on tukea mikrobilääkeresistenssin ehkäisyyn liittyvää kansainvälistä ja yhteispohjoismaista työtä. Alan pohjoismaiset asiantuntijat tapaavat lisäksi säännöllisesti ja tekevät strategiaryhmälle priorisoituja suosituksia. Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2017 puheenjohtajamaa Norja on myös tehnyt aloitteen yhteisestä hankkeesta, jossa laaditaan mikrobilääkeresistenssiä koskeva yleinen pohjoismainen viestintäsuunnitelma.

2. Vahvistetaan erityistason sairaanhoitoa Pohjoismaissa

Perustetaan pohjoismainen korkean tason valmisteluryhmä, joka käy säännöllistä vuoropuhelua alan yhteistyötarpeista ja -mahdollisuuksista. 

Tilanne: Sosiaali- ja terveyspolitiikan virkamieskomitea (ÄK-S) on asettanut erityistason sairaanhoitoon keskittyvän pohjoismaisen ryhmän, joka aloitti työnsä vuonna 2016. Ryhmässä on Pohjoismaiden terveysviranomaisten edustajia, ja sen tehtävänä on lujittaa ja tukea alan pohjoismaista yhteistyötä.

3. Perustetaan harvinaisten sairauksien pohjoismainen verkosto

Perustetaan harvinaisiin sairauksiin keskittyvä tulevaisuussuuntautunut verkosto, jonka tehtävänä on vahvistaa käynnissä olevia ja uusia yhteispanostuksia sekä parantaa niiden koordinointia.

Tilanne: Sosiaali- ja terveyspolitiikan virkamieskomitea (ÄK-S) on perustanut harvinaisiin sairauksiin keskittyvän pohjoismaisen verkoston, joka aloitti työnsä vuonna 2016. Verkoston tehtävänä on kehittää uusia ja nykyisiä pohjoismaisia yhteistyömuotoja, vahvistaa alan pohjoismaista yhteistyötä ja parantaa yhteisten aloitteiden koordinointia.

4. Perustetaan virtuaalinen pohjoismainen rekisteritutkimuksen keskus

Vahvistetaan tutkimusyhteistyötä, joka liittyy tietokantoihin, biopankkeihin ja kliinisiin interventiotutkimuksiin. Otetaan pohjoismaisissa tutkimushankkeissa käyttöön eettisten arviointien keskinäisen hyväksymisen malli.

Tilanne: Ministerineuvoston vuoden 2017 puheenjohtajamaa Norja on aloittanut kolmivuotisen hankkeen ”Parempaa terveyttä pohjoismaisella tutkimusyhteistyöllä”. Hankkeeseen sisältyy useita ehdotukseen liittyviä toimia.

5. Lisätään yhteistyötä kansanterveyttä parantavissa toimissa

Lisätään kansanterveyskysymyksiin – varsinkin tupakointiin ja alkoholin väärinkäyttöön – liittyvää kokemustenvaihtoa.

Tilanne: Pohjoismaiden sosiaali- ja terveysministerit ovat päättäneet käsitellä ehdotukset 5–6 yhdessä (ks. kohta 6).

6. Perustetaan pohjoismainen kansanterveyspolitiikan foorumi terveyden epätasaisen jakautumisen vähentämiseksi

Perustetaan foorumi, joka laatii ehdotuksia terveyden epätasa-arvoa vähentäviksi pohjoismaisiksi hankkeiksi ja toimiksi.

Tilanne: Pohjoismaiden sosiaali- ja terveysministerit ovat päättäneet käsitellä ehdotukset 5–6 yhdessä, ja he sopivat vuonna 2016 pohjoismaisen kansanterveysfoorumin perustamisesta. Foorumiin tulee kansanterveysasioista vastaavien Pohjoismaiden ministeriöiden edustajia. Foorumin on määrä vahvistaa politiikan kehittämistä ja toimenpiteiden toteutusta hyvän ja tasa-arvoisen terveyden edistämiseksi Pohjoismaissa. Foorumin sihteeristönä toimii Pohjoismainen hyvinvointikeskus (NVC).

7. Lisätään potilasliikkuvuutta Pohjoismaissa

Arvioidaan EU:n potilasdirektiivin täytäntöönpanon vaikutuksia potilaisiin sekä pyritään laajentamaan potilaan oikeuksia saada hoitoa toisessa Pohjoismaassa.

Tilanne: Ehdotus on määrä käsitellä ministerineuvostossa tuonnempana.

8. Lisätään yhteistyötä hyvinvointiteknologian alalla

Laaditaan yhteinen hyvinvointiteknologian määritelmä ja yhteisiä suuntaviivoja, joilla pyritään yhtenäistämään hyvinvointiteknologiatuotteiden standardeja. Osallistetaan käyttäjiä kehitystyöhön.

Tilanne: Ehdotus on määrä käsitellä ministerineuvostossa tuonnempana.

9. Lisätään yhteistyötä eTerveyden alalla

Jatketaan sähköisiä reseptejä koskevaa pohjoismaista yhteistyötä. Perustetaan pohjoismainen verkossa toimiva terveyskirjasto ja kehitetään pohjoismainen ”Minun potilaani” -hakutyökalu.

Tilanne: Ehdotus on määrä käsitellä ministerineuvostossa tuonnempana.

10. Vahvistetaan pohjoismaista psykiatrian alan yhteistyötä

Järjestetään vuosittain psykiatrian alan huippukokouksia sekä lisätään hyviin käytäntöihin liittyvää tiedonkeruuta ja kokemustenvaihtoa.

Tilanne: Ministerineuvosto on asettanut psykiatrian alan pohjoismaisen työryhmän laatimaan puitteita jatkuvalle pohjoismaiselle yhteistyölle, jossa kehitetään psyykkisesti sairastuneisiin liittyviä toimia. Ryhmän tavoitteena on pohjoismaisen huippukokouksen järjestäminen joka toinen vuosi. Tanska järjesti huippukokouksen puheenjohtajakaudellaan vuonna 2015, ja tämän vuoden puheenjohtajamaa Norja järjesti mielenterveyteen keskittyneen huippukokouksen Oslossa helmikuussa 2017.

11. Laajennetaan terveydenhuollon valmiusyhteistyön toimeksiantoa

Laajennetaan nykyisen valmiusyhteistyöryhmän (Svalbard-ryhmän) toimeksiantoa, ja sisällytetään siihen kaikki terveydenhuollon valmiusyhteistyön osa-alueet.

Tilanne: Valmiusyhteistyöryhmälle on hyväksytty uusi ja entistä laajempi toimeksianto, joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2017.

12. Laajennetaan pohjoismaista lääkealan yhteistyötä paremman kustannustehokkuuden ja turvallisuuden saamiseksi

Perustetaan yhteinen harvinaisten lääkkeiden varasto ja lisätään niihin liittyvää yhteistyötä. Lisätään tiedonvaihtoa hankintasopimuksista ja uusista lääkehakemuksista.

Tilanne: Lääkealan pohjoismaisista kokemuksista tehtiin selvitys vuonna 2016. Selvitys päätelmineen esiteltiin maaliskuussa 2017 ministerineuvostolle, joka päätti asettaa lääkealan hinnoitteluun ja valtiontukiin keskittyvän pohjoismaisen tiedon- ja kokemustenvaihtotyöryhmän.

13. Käynnistetään uusi pohjoismainen virkamiesvaihto

Vahvistetaan nykyistä virkamiesvaihtosopimusta kolmivuotisella pilottihankkeella, joka antaa terveysasioiden parissa työskenteleville ministeriöiden virkamiehille mahdollisuuden aiempaa lyhyempiin vaihtojaksoihin.

Tilanne: Pohjoismaiden sosiaali- ja terveysministeriöiden virkamiehille tarkoitettu pilottihanke alkoi vuonna 2015, ja se arvioitiin vuoden 2016 lopussa. Ministerineuvosto päätti arvioinnin pohjalta jatkaa pilottihanketta vuonna 2017 ja tarkastella samalla mahdollisuuksia tämäntyyppisen virkamiesvaihdon sisällyttämiseen varsinaiseen vaihtojärjestelmään.

14. Käynnistetään pohjoismainen yhteistyö kansallisten asiantuntijoiden sijoittamiseksi Euroopan komissioon

Aloitetaan uusi epävirallinen yhteistyö, jonka tavoitteena on kansallisten sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden lähettäminen Euroopan komissioon ja siten maiden resurssien entistä parempi hyödyntäminen.

Tilanne: Ministerineuvosto päätti kokouksessaan maaliskuussa 2017 jatkaa asian valmistelua.