Tietoa pohjoismaisesta oikeusyhteistyöstä

domstol
Photographer
Unsplash
Pohjoismaiden oikeusministerit tekevät yhteistyötä, joka liittyy Pohjoismaiden integraation, sosiaalisen kestävyyden ja vapaan liikkuvuuden haasteisiin. Niitä ovat muun muassa monikansallinen rikollisuus, pohjoismaiset rajaesteet ja oikeusturvan vaaliminen.

Monikansallisen rikollisuuden ennaltaehkäisy ja torjuminen on Pohjoismaiden yhteinen haaste, koska rikolliset hyödyntävät Pohjolan vahvaa integraatiota ja avoimuutta. Kyse on ihmiskaupasta, huumekaupasta ja väkivallasta, jotka aiheuttavat suurta vahinkoa yhteiskunnassa. Lisäksi kyse on kyberrikollisuudesta, kuten lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Kehitystä torjutaan lukuisilla panostuksilla, joista voidaan mainita pohjoismaisen poliisiyhteistyön vahvistaminen.

Monien Pohjoismaiden yhteisenä haasteena on myös rikollisuus, joka kumpuaa väkivaltaisesta radikalisoitumisesta tai ekstremismistä.

Pohjoismaiden ministerineuvoston oikeussektori seuraa lisäksi digitalisaation vaikutusta julkiseen sektoriin ja oikeuslaitokseen. Asiaa tarkastellaan paitsi hallinnollisesta näkökulmasta myös kansalaisten ja yritysten oikeusturvan kannalta.

Perhesuhteet eivät tunne rajoja Pohjolassa, koska yksityishenkilöt voivat vapaasti valita asuin- ja työskentelymaansa. Oikeussektorilla tehdään jatkuvasti perheoikeusyhteistyötä, jossa vaihdetaan kokemuksia ja keskustellaan ilmenneistä ongelmista. Niitä syntyy esimerkiksi silloin, kun perheet muuttavat Pohjoismaasta toiseen.

Oikeusasioiden ministerineuvosto (MR-JUST)

Pohjoismaiden oikeusministerit tapaavat oikeusasioiden ministerineuvostossa (MR-JUST) kerran vuodessa. Kokoukset valmistelee virkamieskomitea (ÄK-JUST), joka koostuu Pohjoismaiden oikeusministeriöiden johtavista virkamiehistä. Kokousvalmisteluiden lisäksi virkamieskomitea vastaa ministerien tekemien päätösten toteutuksesta ja seurannasta. Virkamieskomitealla on yleensä kolme vuotuista kokousta.

Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyötä

Oikeussektorilla tehdään myös pohjoismais-balttilaista yhteistyötä. Joka toinen vuosi järjestetään Pohjoismaiden ja Baltian maiden oikeusministerikokous, jossa keskustellaan yhteisesti kiinnostavista asioista. Kokoukset valmistelee kaksi kertaa vuodessa kokoontuva virkamiesryhmä, jonka jäsenet työskentelevät Pohjoismaiden ja Baltian maiden oikeusministeriöissä.

Hankerahoitus

Oikeussektorilla on myös hankevaroja. Niitä voidaan jakaa sektorin toimialaan kuuluville yhteistyöhankkeille, joilla on pohjoismaista lisäarvoa. Osa varoista on käytettävissä myös Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyöhön.

Pohjoismaiden ministerineuvoston Visio 2030

Toimintasuunnitelmassa kuvataan toimia, joilla Pohjoismaiden ministerineuvosto pyrkii saavuttamaan vision tavoitteet kolmella strategisella painopistealueella: vihreä Pohjola, kilpailukykyinen Pohjola ja sosiaalisesti kestävä Pohjola. Painopistealueisiin liittyy 12 tavoitetta. Strategiset painopistealueet ja tavoitteet ohjaavat Pohjoismaiden ministerineuvoston kaikkea toimintaa seuraavien neljän vuoden ajan. Toimintasuunnitelma on jaettu tavoitteiden mukaisesti 12 osaan.