Tietoa pohjoismaisesta rajaestetyöstä

Pohjoismaiden pääministerit allekirjoittivat Pohjoismaiden neuvoston 65. istunnossa lokakuussa 2013 yhteisen julkilausuman, joka koskee Pohjoismaiden rajaesteiden torjumista.

Rajaesteillä tarkoitetaan lakeja, viranomaissäännöksiä tai käytäntöjä, jotka rajoittajat yksilöiden liikkuvuutta tai yritysten rajat ylittäviä vaikutusmahdollisuuksia Pohjoismaissa. Maiden väliset erot etuustasoissa ja verotuksessa eivät sellaisenaan ole rajaesteitä. Rajaesteestä on kyse silloin, kun henkilö käyttää liikkuvuusoikeuttaan ja saa sen takia sekä asuinmaassa että toisessa Pohjoismaassa huonommat ehdot kuin muut vertailukelpoisessa tilanteessa olevat henkilöt.

Rajaesteneuvosto

Tammikuun 2014 alussa perustettiin uusi organisaatio: rajaesteneuvosto. Rajaesteneuvosto on riippumaton elin, joka on saanut Pohjoismaiden hallituksilta tehtäväksi edistää yksityishenkilöiden ja yritysten vapaata liikkuvuutta Pohjoismaissa. Rajaesteneuvosto vauhdittaa kansallisten poliittis-hallinnollisten järjestelmien toimintaa, joka liittyy Pohjoismaiden välisten rajaesteiden ratkaisemiseen. Rajaesteneuvoston ja muiden rajaestetoimijoiden tavoitteena on luoda edellytyksiä integroituneelle alueelle, jossa asukkaat voivat helposti työskennellä, muuttaa, opiskella ja perustaa yrityksiä yli rajojen.  Rajaestetyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Niitä ovat esimerkiksi Pohjoismaiden neuvosto, neuvontapalvelut, rajakomiteat, työmarkkinaosapuolet, ministeriöt, viranomaiset, kansalaisyhteiskunta ja elinkeinoelämän järjestöt. 

Viime vuosien kriisit ovat vaikuttaneet liikkuvuuteen ja luoneet haasteita varsinkin raja-alueilla asuville ja toimiville ihmisille. Yhteistyöministerit uudistivat rajaesteneuvoston toimeksiannon vuosiksi 2022–2024, ja neuvosto sai samalla tehtäväksi koota tarvittaessa lyhyellä varoitusajalla tietoa ja ilmoittaa hallituksille kriisiaikoina ilmenevistä liikkuvuusongelmista sekä ehdottaa ratkaisuja ja tarjota osaamistaan pyydettäessä.

Rajaesteneuvosto käsittelee myös ongelmia ja kysymyksiä, jotka eivät suoraan täytä edellä mainittua rajaesteen määritelmää mutta joiden katsotaan haittaavan Pohjoismaiden välistä liikkuvuutta ja integraatiota.

Yhteiset työmarkkinat

Pohjoismailla on jo pitkään ollut yhteiset työmarkkinat. Vaihtamalla työvoimaa Pohjoismaat ovat jo 1950-luvulta lähtien voineet tasata korkeaan työttömyyteen tai suureen työvoimapulaan liittyviä maakohtaisia eroja.

Yhteispohjoismaiset työmarkkinat ovat parantaneet maiden mahdollisuuksia hallita suhdannevaihteluita ja antaneet niille siten suotuisammat kehitysedellytykset. Työvoiman vaihdolla on yhä iso merkitys varsinkin Pohjoismaiden raja-alueilla.

Pohjoismaiden elinkeinoelämä

Myös Pohjoismaiden elinkeinoelämä on integroitunut viime vuosikymmeninä yhä tiiviimmin.

Pohjoismaisten naapurimaiden osuus kunkin maan viennistä ja tuonnista on suhteettoman suuri. Viime vuosina tehtyjen tutkimusten mukaan suurin yksittäinen este rajat ylittävän liiketoiminnan aloittamiselle on se, että toisen maan säännöistä ja vastaavista seikoista on vaikeaa löytää asianmukaista tietoa. Muista ongelmista voidaan mainita monet vero-oikeudelliset kysymykset sekä kaksinkertainen hallinnointitaakka.

Kaikkien Pohjoismaiden etujen mukaista on varmistaa, että maiden elinkeinoelämä voisi toimia mahdollisimman esteettömästi yli rajojen. Siksi maat käynnistävät säännöllisesti hankkeita, joissa käydään läpi ja ratkotaan rajaesteitä myös elinkeinoalalla.

Pohjoismaat maailmassa

Pohjoismaat ovat joko EU-jäsenyyden tai Eta-sopimuksen kautta tiiviisti sidoksissa Euroopan unioniin.

Pohjola on näin ollen useimmilla aloilla osa EU:n sisämarkkinoita. Side EU:hun velvoittaa Pohjoismaita noudattamaan Euroopan tasolla laadittavia asetuksia ja direktiivejä.

Niistä suurin osa koskee ihmisten oikeutta liikkua vapaasti EU- ja Eta-alueella sekä Euroopan yhteismarkkinoilla. Perinteiset pohjoismaiset pyrkimykset avoimesta Pohjolasta ovat siten sopusoinnussa vastaavien eurooppalaisten tavoitteiden kanssa.

Toimintasuunnitelmassa kuvataan toimia, joilla Pohjoismaiden ministerineuvosto pyrkii saavuttamaan vision tavoitteet kolmella strategisella painopistealueella: vihreä Pohjola, kilpailukykyinen Pohjola ja sosiaalisesti kestävä Pohjola. Painopistealueisiin liittyy 12 tavoitetta. Alueet ja tavoitteet ohjaavat Pohjoismaiden ministerineuvoston kaikkea toimintaa seuraavien neljän vuoden ajan. Toimintasuunnitelma on jaettu tavoitteiden mukaisesti 12 osaan.