Tasa-arvo- ja LGBTI-asiain ministerineuvosto (MR-JÄM)

Pohjoismaiden yhteinen kulttuuri ja historia sekä yhteiset demokratian perinteet ovat mahdollistaneet läheisen ja rakentavan yhteistyön tasa-arvoalalla. Niiden ansiosta Pohjoismaat voivat voineet näyttää mallia myös LGBTI-ihmisten oikeuksien, mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun edistäjinä.

Pohjoismaiden yhteinen kulttuuri ja historia sekä yhteiset demokratian perinteet ovat mahdollistaneet läheisen ja rakentavan yhteistyön tasa-arvoalalla. Niiden ansiosta Pohjoismaat voivat voineet näyttää mallia myös työssä, jossa pyritään edistämään LGBTI-ihmisten oikeuksia, mahdollisuuksia ja yhdenvertaista kohtelua. LGBTI-termi kattaa lesbot, homot, biseksuaalit/bi-ihmiset, transihmiset ja intersukupuoliset.

Tasa-arvo merkitsee vallan, hoivavastuun ja vaikutusmahdollisuuksien tasavertaista jakautumista ja sitä, että tytöillä, naisilla, pojilla ja miehillä on yhtäläiset oikeudet, vastuut ja mahdollisuudet kaikilla elämänalueilla. Tasa-arvo edellyttää myös sitä, että yhteiskunnassa ei esiinny sukupuolisidonnaista väkivaltaa. Tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan saavuttamiseksi tarvitaan yleistä tasa-arvopolitiikkaa, joka kattaa sekä naiset että miehet.

LGBTI-ihmisten oikeudet ja mahdollisuudet ovat uhattuina monissa maissa ja monilla alueilla. Pohjolassa pitää olla päinvastoin. Siksi pohjoismainen yhteistyö näyttää mallia LGBTI-ihmisten oikeuksien, mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun edistäjänä.

Pohjoismaiden hallitusten tasa-arvo- ja LGBTI-yhteistyötä johtavat tasa-arvoministerit, jotka muodostavat tasa-arvo- ja LGTBI-asiain ministerineuvoston (MR-JÄM). Ministereillä on vähintään yksi vuotuinen kokous. Siinä he keskustelevat ja tekevät yhteisiä päätöksiä asioista, joissa pohjoismainen yhteistyö tuottaa suuremman hyödyn kuin mihin maat yksinään pystyisivät. Tätä kutsutaan pohjoismaiseksi hyödyksi.

Tasa-arvo- ja LGBTI-asiain virkamieskomiteassa (ÄK-JÄM) on edustajia kaikista Pohjoismaista, Ahvenanmaalta, Färsaarilta ja Grönlannista. Virkamieskomitea tapaa vähintään kolme kertaa vuodessa, ja se johtaa käytännön työtä ja valmistelee ministerikokoukset.

Operatiivinen vastuu pohjoismaisen hallitusyhteistyön päivittäisestä toiminnasta on Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristöllä, joka sijaitsee Kööpenhaminassa. Sihteeristön kulttuuri ja resurssit -osasto valmistelee muun muassa tasa-arvo- ja LGTBI-asiain ministerineuvostossa käsiteltävät asiat. Sihteeristö vastaa niin ikään ministerineuvoston ja virkamieskomitean tekemien päätösten toimeenpanosta.

Ministerineuvosto tekee aktiivista lähialueyhteistyötä, joka kattaa Baltian maat, Luoteis-Venäjän sekä Arktiksen ja Barentsin. Pohjoismaiden tasa-arvovirkamiehet tapaavat virolaisia, latvialaisia ja liettualaisia kollegojaan joka toinen vuosi keskustellakseen yhteisistä painopisteistä. Pohjoismainen tasa-arvoyhteistyö profiloituu myös kansainvälisesti esimerkiksi naisten asemaa käsittelevän YK-toimikunnan (CSW) vuotuisissa istunnoissa.

Tavoitteet ja visio

Pohjoismaisen tasa-arvo- ja LGTBI-yhteistyön poliittiset linjaukset on määritelty vuosien 2019–2024 yhteistyöohjelmassa, jossa on kaksi osaa: tasa-arvopoliittinen ja LGBTI-poliittinen. Tasa-arvoalalla on neljä strategista painopistealuetta: 1) tulevaisuuden työelämä ja kasvu, 2) hyvinvointi, terveys ja elämänlaatu, 3) valta ja vaikutusmahdollisuudet sekä 4) miehiin ja maskuliinisuuksiin keskittyvä tasa-arvotyö. Tasa-arvoa luodaan, kun tehdään päätöksiä, jaetaan resursseja ja laaditaan normeja. Tasa-arvonäkökulman on sen vuoksi oltava mukana päivittäisessä työssä ja toiminnassa kaikessa pohjoismaisessa yhteistyössä. Tähän pyritään strategialla, joka perustuu tasa-arvonäkökulman valtavirtaistamiseen.

LGBTI-alalla yhteistyöohjelmassa on kolme strategista painopistealuetta: 1) vapaus ja avoimuus. 2) elämänlaatu ja elinolot sekä 3) verkostot ja kansalaisyhteiskunta. LGBTI-ihmisten oikeuksia edistävä pohjoismainen yhteistyö käynnistettiin virallisesti vuonna 2020. Jotta LGBTI-ihmisiin kohdistuva syrjintä saataisiin tehokkaasti loppumaan, tarvitaan intersektionaalista näkökulmaa määrittämään ja toteuttamaan yhteistyötä ja siitä juontavia toimenpiteitä. Intersektionaalisella näkökulmalla lisätään tietoisuutta ja ymmärrystä siitä, miten seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti, sukupuolen ilmaisu ja sukupuoliominaisuudet ovat yhdessä muiden identiteettiluokkien kanssa saattaneet Pohjoismaiden LGBTI-ihmiset eriarvoiseen asemaan ja eriarvoistaneet heidän edellytyksiään osallistua yhteiskuntaan.

Painopisteet ja tulokset

Tasa-arvoala

Ministerineuvosto aikoo jatkaa sukupuoli- ja tasa-arvonäkökulman valtavirtaistamista kaikilla yhteiskunnan aloilla.

Tulevaisuuden työelämä ja kasvu -painopistealueella Pohjoismaat, Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti ovat asettaneet seuraavat tavoitteet:

  • Naisilla ja miehillä tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet tulevaisuuden työmarkkinoilla. Sukupuolen mukaan jakautuvia koulutusvalintoja, jotka avaavat tietä työmarkkinoiden sukupuoliselle eriytymiselle, on ehkäistävä.
  • Naiset ja miehet jakavat palkattoman koti- ja lastenhoitotyön Pohjoismaissa. Tällä on ratkaiseva merkitys, jotta voidaan luoda yhtäläiset mahdollisuudet työmarkkinoille osallistumiseen ja varmistaa tasa-arvo tulevaisuuden työmarkkinoilla.

Hyvinvointi, terveys ja elämänlaatu -painopistealueella Pohjoismaat, Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti ovat asettaneet seuraavat tavoitteet:

  • Naisilla ja miehillä tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet hyvään terveyteen, hoitoon ja hoivaan sekä oikeus yhtäläiseen kohteluun terveyden- ja vanhustenhuollossa.
  • Naisilla ja miehillä sekä tytöillä ja pojilla on oltava yhtäläiset mahdollisuudet toimia julkisessa tilassa ja yhtäläinen oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen. Seksuaalista häirintää ja kaltoinkohtelua, kielteisiä kehoihanteita sekä naisten ja miesten stereotyyppistä esittämistä on torjuttava.

Valta ja vaikutusmahdollisuudet -painopistealueella Pohjoismaat, Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti ovat asettaneet seuraavat tavoitteet:

  • Naisilla ja miehillä tulee olla yhtäläiset vaikutus- ja vallankäyttömahdollisuudet. Miehiä ja poikia on kannustettava osallistumaan työhön vallan ja resurssien tasaisen jakautumisen puolesta yhteiskunnassa.
  • Tasa-arvoinen johtajuus ja enemmän naisia johtotehtäviin.

Miehiin ja maskuliinisuuksiin keskittyvä tasa-arvotyö -painopistealueella Pohjoismaat, Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti ovat asettaneet seuraavat tavoitteet:

  • Miehet ja pojat on osallistettava tasa-arvotyöhön. Rajoittavat normit ja sukupuolistereotypiat tulee haastaa.

LGBTI-ala

Vapaus ja avoimuus -painopistealueella Pohjoismaat, Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti ovat asettaneet seuraavat tavoitteet:

  • LGBTI-ihmiset voivat elää vapaasti ja avoimesti ja saada elämässään samat mahdollisuudet kuin muukin väestö. Syrjintää ja viharikoksia on ehkäistävä ja torjuttava. LGBTI-ihmisillä on oikeus samanlaiseen Pohjoismaiden väliseen liikkuvuuteen kuin muullakin väestöllä.

Elämänlaatu ja elinolot -painopistealueella Pohjoismaat, Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti ovat asettaneet seuraavat tavoitteet:

  • LGBTI-ihmisillä on yhtäläiset mahdollisuudet huolehtia fyysisestä terveydestä ja mielenterveydestä. LGBTI-ihmisten ja muun väestön välisiä merkittäviä fyysisen terveyden ja mielenterveyden eroja tulee pienentää. LGBTI-ihmisillä on oltava yhtäläiset mahdollisuudet kaikilla yhteiskunnan alueilla.

Verkostot ja kansalaisyhteiskunta -painopistealueella Pohjoismaat, Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti ovat asettaneet seuraavat tavoitteet:

  • Sisällytetään LGBTI-alan kansalaisjärjestöjen osaaminen ja kokemukset työhön, jota tehdään LGBTI-ihmisten yhtäläisten oikeuksien ja mahdollisuuksien sekä yhtäläisen kohtelun edistämiseksi. Edistetään ja vahvistetaan kansalaisyhteiskunnan kehitystä, verkostoja ja kokemustenvaihtoa ja tuetaan siten LGBTI-alueen kehitystä Pohjoismaissa myös jatkossa.