25 % vähemmän itsemurhia vuoteen 2025 mennessä – koronasta huolimatta

15.09.20 | Uutinen
Selvmord i Norden skal mindskes
Valokuvaaja
jumpstory
Joka päivä kymmenen pohjoismaalaista tekee itsemurhan. Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunta haluaa pienentää lukua ennaltaehkäisyn ja tiedonvaihdon avulla, mutta mustana hevosena on COVID-19.

– Meillä on yhteinen vastuu selvittää ja ratkaista se, miksi niin moni pohjoismaalainen päätyy itsemurhaan. Se vaatii yhteistyötä yli maa- ja ammattikuntarajojen ja ennen kaikkea riskiryhmään kuuluvien kuuntelemista, sanoo Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunnan puheenjohtaja Bente Stein Mathisen. Itsemurhia halutaan vähentää 25 %:lla vuoteen 2025 mennessä. Työn ensiaskelena on ensi vuonna järjestettävä pohjoismainen huippukokous, joka keskittyy ennaltaehkäisyyn sekä ammattilaistiedon ja -kokemusten keräämiseen.   

Tavoitteena on 25 % vähemmän itsemurhia vuoteen 2025 mennessä – koronasta huolimatta.

Bente Stein Mathisen, Pohjoismaiden neuvoston Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunnan puheenjohtaja

COVID-19 mustana hevosena 

Vielä on liian aikaista sanoa, miten korona vaikuttaa itsemurhien määrään. Moni taho on kuitenkin huolissaan siitä, että eristäytyminen, työttömyys ja turvattomuus voivat lisätä itsemurhia. Kehitys olisi siis täysin vastakkainen Pohjoismaiden neuvoston hyvinvointivaliokunnan tavoitteen kanssa. Tällaista viestiä on tullut esimerkiksi Pohjoismaiselta hyvinvointikeskukselta, joka on huolissaan vammaisten ihmisten tilanteesta:

– Koronaviruksen aiheuttaman taudin lisäksi pandemialla on muitakin vaikutuksia jo ennestään haavoittuviin ihmisryhmiin. Pohjoismaisessa hyvinvointikeskuksessa on nähty, että pandemia koettelee erityisen rankasti vammaisia ihmisiä. Monien terapioita ja kuntoutuksia on peruttu, ja tulevaisuus aiheuttaa huolta. Se taas nakertaa mielenterveyttä, kuvaa Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen johtaja Eva Franzén. 

Lasten ja nuorten yhteydenotot auttavaan puhelimeen lisääntyivät 35 % koronakriisin puhjettua. 

Norjan Punainen Risti

Korona lasten ja nuorten huolenaiheena 

Nuorten Pohjoismaiden neuvosto on huolissaan koronan kielteisistä vaikutuksista nuoriin.

– Koronatilanne ja sen aiheuttama eristäytyminen voivat johtaa siihen, että haavoittuvassa asemassa olevat nuoret sairastuvat henkisesti. Monien nuorten elämä on kääntynyt päälaelleen, ja korona leimaa heidän elämäänsä myös pitkälle tulevaisuuteen, toteavat Nuorten Pohjoismaiden neuvoston Dag Henrik Nygård ja Margrét Steinunn Benediktsdóttir. Huolensa ovat ilmaisseet myös nuorten parissa työskentelevät järjestöt. Esimerkiksi Norjassa huomattiin, että lasten ja nuorten yhteydenotot Punaisen Ristin auttavaan puhelimeen lisääntyivät 35 % koronakriisin puhjettua. Kehitys ei välttämättä johda itsemurhiin, mutta huoli ja pelko ovat joka tapauksessa itsemurhan riskitekijöitä. Kun hyvinvointivaliokunnan puheenjohtajalta kysyttiin koronahuolista, vastaus oli selvä: 

– Tavoitteena on 25 % vähemmän itsemurhia vuoteen 2025 mennessä – koronasta huolimatta, Bente Stein Mathisen linjaa. 

Keskinäistä oppimista itsemurhien ehkäisemiseksi

Pohjoismaiden hyvinvointijärjestelmät ovat niin samankaltaisia, että eri maiden strategioiden ja panostusten hyödyntäminen on varsin helppoa. Samalla olemme sopivasti erilaisia, joten aina löytyy uudenlaisia näkökulmia ja toimintatapoja. Norjan hallitus julkisti esimerkiksi nopeasti valtakunnallisen strategian itsemurhien ehkäisemiseksi. Suomessa oli parikymmentä vuotta sitten selvästi suuremmat itsemurhaluvut kuin muissa Pohjoismaissa, mutta käyrä on saatu laskuun varsinkin nuorten keskuudessa. Osaselityksenä tähän pidetään psykologisen seurannan tehostumista ja uusia lääkkeitä. Tällaiset tiedot ja panostukset ovat tärkeitä kaikkien Pohjoismaiden viranomaisille ja sote-järjestöille.