”Arktiksen kestävä kehitys tärkeämpää kuin koskaan”
– Mitä enemmän arktinen toiminta lisääntyy, sitä tärkeämpää on edetä erittäin varovasti Arktiksen haavoittuvassa ympäristössä ja pyrkiä samalla jarruttamaan ilmastonmuutosta, toteaa ruotsalainen parlamentaarikko ja Kestävä Pohjola -valiokunnan jäsen Magnus Ek.
Pohjoismaiden maa- ja merialueista suuri osa sijaitsee Arktiksella.
Kestävä Pohjola -valiokunta keskusteli tiistaina siitä, miten Pohjolan tulisi vaikuttaa EU:n uuteen arktiseen strategiaan.
Riskinä luonnonvarojen riisto
Uuden strategian laatimisesta on tullut välttämätöntä, koska Arktiksen nopeasti ja radikaalisti muuttuvat olosuhteet vaativat uusia strategisia panostuksia.
Ilmastonmuutoksesta johtuva lämpeneminen on nopeinta juuri Arktiksella. Se sulattaa jäätä ja ikiroutaa ja muuttaa alueen ihmisten elinoloja.
Jäiden sulaminen avaa myös uusia laivaväyliä ja tarjoaa uusia mahdollisuuksia kalan, mineraalien, kaasun, öljyn ja muiden luonnonvarojen riistoon.
Myös tuuli- ja vesivoiman hyödyntämismahdollisuudet lisääntyvät, ja kilpailu luonnonvaroista kärjistää samalla geopoliittista tilannetta.
Jännitteet kasvussa
– Arktiksella on jo öljyyn ja kaasuun liittyvää toimintaa, ja alueen turvallisuuspoliittiset jännitteet ovat kasvussa. Nyt tarvitaankin politiikkaa, joka minimoi jännitteet ja turvaa haavoittuvan ympäristön, Magnus Ek sanoo.
Kestävä Pohjola -valiokunnan mukaan tärkeimpänä evästyksenä EU:n uuden strategian valmisteluun tulisi olla Arktiksen taloudellisten pyrkimysten tasapainottaminen aktiivisella ilmastopolitiikalla ja ympäristön kannalta järkevällä hallinnolla.
Tämän tulisi tapahtua asettamalla kunnianhimoisia ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteita ja suunnittelemalla käytännön toimenpiteitä, joilla varmistetaan tavoitteiden saavuttaminen.
Paikallisväestön oikeudet
Arktiksen paikallis- ja alkuperäisväestöllä on samalla oltava mahdollisuus yhteiskuntiensa kestävään kehittämiseen, Kestävä Pohjola -valiokunta katsoo.
Seuraavaksi Kestävä Pohjola -valiokunnan näkemykseen ottaa kantaa koko Pohjoismaiden neuvosto. Neuvoston yhteinen kanta muotoillaan ja lähetetään EU:lle määräaikaan tiistai 10. marraskuu 2020 mennessä.
Pohjoismaat ovat tehneet jo vuosia yhteistyötä parantaakseen pohjoisten alueiden alkuperäiskansojen elinoloja ja tukeakseen arktisen väestön sosiaalista ja kulttuurista kehitystä.
Siksi Pohjolalle on tärkeää varmistaa myös EU:n tuki tälle työlle.
