Isille varattu perhevapaajakso purkaa tehokkaasti normeja

Raportti perustuu 7 500 naisen ja miehen kyselyvastauksiin, joita on saatu kaikista Pohjoismaista. Vastaajilta on kysytty, miten osaavina vanhempina he itseään pitävät, miten tärkeää on jakaa vastuu kodista ja lapsista tasa-arvoisesti ja miten he ajattelevat kollegojen ja työnantajien suhtautuvan perhevapaalle jäämiseen.
 

Tutkimus osoittaa, että pohjoismaiset naiset ja miehet ovat lähes yhtä tyytyväisiä omaan vastuunkantoonsa.

Yli 70 prosenttia pohjoismaisista isistä ja äideistä on lisäksi sitä mieltä, että perhevapaat pitäisi jakaa tasan. 

Vahva vastuunkanto ja tuki perhevapaiden tasa-arvoistamiselle on jyrkässä ristiriidassa todellisuuden kanssa – käyttäväthän pohjoismaiset isät yhä keskimäärin vain 20 prosenttia perhevapaista.
 

Raportin on kirjoittanut Tukholman yliopiston liiketaloustieteen dosentti Carl Cederström, joka on kiteyttänyt tulokset kymmeneen avainlöydökseen.

Yhtenä keskeisenä löydöksenä on se, että vastuu kodista ja lapsista jakautuu pohjoismaisten isien mukaan jo nyt tasa-arvoisesti.

Kaksi kolmasosaa miehistä vastaa, että he jakavat lapsiin liittyvät työt tasan kumppaninsa kanssa. Naisista tätä mieltä on vain alle puolet. 

Yli puolet naisista kokee sen sijaan tekevänsä valtaosan työstä itse. 

Miehistä 55 prosenttia sanoo tekevänsä puolet päivittäisestä suunnittelutyöstä, joka liittyy päiväkotihakuihin sekä lasten harrastukseen, vaatteisiin ja hygieniaan. Naisista samaa mieltä on vain 33. 

Monet tutkimuksen avainlöydökset kertovat siitä, että pitkien isyysvapaiden ja asenteiden muuttumisen välillä on vahva ja johdonmukainen yhteys.

Muita pidempään perhevapaalla olevat miehet tekevät myös suuremman osan kotitöistä. He hakevat muita miehiä enemmän vanhemmuuteen liittyvää tietoa kirjoista tai ystäviltä.

Lisäksi he ovat vähemmän samaa mieltä stereotyyppisistä väittämistä, kuten ”lapset tarvitsevat äitiä enemmän kuin isää” tai ”miehet osoittavat vahvuutta, vaikka olisivat peloissaan”. 

Raportin tulokset antavat vahvistusta aiemmille tutkimuksille, joiden mukaan miehet pelkäävät perhevapaiden kostautuvan urakehityksessä.

Jos heille ei nimitetä sijaista perhevapaan ajaksi, he tuntevat henkilökohtaista syyllisyyttä kollegojen työtaakasta. 

State of Nordic Fathers osoittaa tässäkin, että pitkiä ja lyhyitä perhevapaajaksoja ottavien miesten asenteissa on selvä ero. 

Perhevapaalla vain lyhyen aikaa tai ei lainkaan olevat isät pelkäävät muita enemmän sitä, että vapaat heikentävät suhdetta kollegoihin ja esimiehiin ja vaikuttavat kielteisesti palkkaan ja urakehitykseen. 

Lyhyitä perhevapaajaksoja ottavat isät tekevät muita todennäköisemmin töitä perhevapaan aikana ja sanovat joutuvansa välillä laittamaan työn lasten edelle. 

Pidempään perhevapaalla olevat isät taas suhtautuvat optimistisemmin esimiesten ja työkaverien asenteisiin ja pelkäävät vähemmän ura- ja palkkakehityksen heikentymistä.

He eivät myöskään arkaile yhtä paljon pyytää joustavia työaikoja, jotka mahdollistavat päiväkotiviennit ja -haut. 

– Tutkimustuloksen voidaan ajatella haastavan poliitikot ja yrittäjät luomaan edellytyksiä sille, että tuoreet isät uskaltaisivat jäädä perhevapaalle ilman pelkoa uran tai talouden kärsimisestä, Carl Cederström kirjoittaa. 

Hän korostaa myös, että Pohjoismaat eroavat toisistaan perhevapaiden käytössä.

Tanskassa ja Suomessa isät käyttävät noin 11 prosenttia käytettävissä olevasta perhevapaajaksosta. Ruotsissa ja Islannissa osuus on noin 30 ja Norjassa noin 20 prosenttia. 

Erot selittyvät sillä, että Ruotsissa, Islannissa ja Norjassa on nimenomaan isille varattuja kuukausia, joilla pyritään pidentämään isien perhevapaita. Tanskan ja Suomen järjestelmät sen sijaan joustavat.   

– Erityiset isäkuukaudet ovat todistetusti kaikkein tehokkain tapa saada miehet pysymään pitkään kotona lastensa kanssa. Se taas on välttämätöntä, jotta työmarkkina- ja perhenormeja saataisiin purettua, raportin kirjoittaja toteaa.

Raportti perustuu kansainvälisen Promundo-miesjärjestön raporttiin State of the World’s Fathers.

State of Nordic Fathers on ensimmäinen alueellinen raportti tästä aiheesta.

Pohjoismaiden ministerineuvoston toimeksiannosta tehty raportti on osa Pohjoismaiden pääministerien käynnistämää Pohjoismaiset tasa-arvovaikutukset -hanketta, joka edistää kansainvälistä tiedonvaihtoa työmarkkinoiden tasa-arvoasioista.

Raportin on kirjoittanut Carl Cederström ja toimittanut ruotsalainen Män-järjestö. 

• Ruotsissa on suhteessa eniten yli puoli vuotta perhevapaalla olevia isiä. 
• Islannissa on suhteessa eniten pitkistä perhevapaista haaveilevia isiä. 
• Suomessa on suhteessa eniten isiä, jotka eivät pidä lainkaan perhevapaata. 
   
• Tanskassa on suhteessa eniten isiä, jotka ovat vain kaksi viikkoa kotona lapsensa kanssa. 
   
• Norja on selkeä osoitus siitä, että perhevapaiden käyttö on suoraan riippuvainen isille varatuista kuukausista.

Raportin toimittaja Jens Karberg, MÄN, puh. +46 76 790 5259

jens.karberg@mfj.se