Lentäminen, risteilymatkailu ja muovijäte esillä ympäristö- ja ilmastoministerien kokouksessa
Pohjoismaat ovat vuodesta 2016 lähtien edistäneet keskustelua kansainvälisestä sopimuksesta, joka tarttuisi merten muovijäte- ja mikromuoviongelmaan. Tämänpäiväisessä kokouksessaan Pohjoismaiden ministerit allekirjoittivat julkilausuman, jonka mukaan sopimuksen neuvottelumandaatista tulisi päästä sopuun YK:n ympäristökokouksen viidennessä istunnossa (UNEA-5) helmikuussa 2021 ja helmikuussa 2022. Ministerit korostavat julkilausumassaan myös hallitusten ja yksityisen sektorin sitouttamista kiertotalouden edistämiseen, koska muovituotteiden elinkaareen vaikuttavat sekä tuotanto että kulutus.
Pohjoismaiden osoittama johtajuus uuden muoviroskasopimuksen syntymiseksi on tuottanut tuloksia kuluneiden 1,5 vuoden aikana.
Julkilausumaa täydentää kaksi pohjoismaista selvitystä, joissa on ehdotuksia mahdollisen kansainvälisen sopimuksen tiedonkeruu- ja rahoitusmekanismeista. Pohjoismaiden ministerineuvosto on lisäksi juuri julkaissut raportin käytännön toimista ja osatekijöistä, jotka tulisi sisällyttää kansainväliseen muoviroskasopimukseen.
”Pohjoismaiden osoittama johtajuus uuden muoviroskasopimuksen syntymiseksi on tuottanut tuloksia kuluneiden 1,5 vuoden aikana. Pohjola aikoo jatkossakin ottaa selkeän johtoaseman, jotta sopimukselle saataisiin sen tehokkuuden varmistava hyvä neuvottelumandaatti. Raportissa tehdään useita kiinnostavia ehdotuksia, ja odotan jo pääseväni keskustelemaan niistä muita maita ja alueita edustavien kollegojeni kanssa”, sanoo Norjan ilmasto- ja ympäristöministeri Sveinung Rotevatn.
Kestävää risteilymatkailua ja ekologista lentämistä
Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa Tanska on tuonut päiväjärjestykseen kestävän risteilymatkailun ja lentoliikenteen viherryttämisen. Kestävän liikennesiirtymän toteuttaminen mahdollisesti yhteisvoimin nivoutuu pyrkimyksiin, joilla Pohjolasta pyritään tekemään maailman kestävin ja integroitunein alue.
Kokouksessa ministerit allekirjoittivat julkilausuman, jonka mukaan Pohjola osoittaa edelläkävijyyttä pyrkimällä vähentämään risteilyalusten päästöjä ja tekemään Pohjolasta kestävän risteilymatkakohteen. Pohjoismaiden ministerit tunnustavat tarpeen vähentää meluhaittoja ja ilmansaasteita, joita alukset aiheuttavat satamissa. Merkittävänä ratkaisuna ongelmaan pidetään maasähköä, ja Pohjoismaiden tavoitteena onkin latausasemien rakentaminen kaikkiin suuriin satamiin vuoteen 2030 mennessä.
Yhdessä voimme tehdä Pohjolasta maailman kestävimmän risteilymatkakohteen. Kehotamme nyt kaupunkeja, satamia ja risteilyvarustamoja edistämään osaltaan tavoitteen saavuttamista.
”Meidän on saatava risteilyalukset vihreämmälle linjalle. Siksi olen hyväksynyt tänään yhdessä muiden Pohjoismaiden ympäristöministerien kanssa julkilausuman, jossa kehotamme mahdollistamaan maasähkön käytän Pohjolan ja Itämeren suurimmissa risteilysatamissa viimeistään vuonna 2030. Yhdessä voimme tehdä Pohjolasta maailman kestävimmän risteilymatkakohteen. Kehotamme nyt kaupunkeja, satamia ja risteilyvarustamoja edistämään osaltaan tavoitteen saavuttamista, sanoo Tanskan ympäristöministeri Lea Wermelin.
Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa Tanska julkaisee myöhemmin tänä vuonna tiekarttaraportin konkreettisista toimista, joilla Pohjoismaat voivat auttaa toisiaan tavoitteen saavuttamisessa.
Kokouksessa pohdittiin niin ikään lentoliikenteen vihreään siirtymään liittyvän yhteistyön tulevaisuudennäkymiä. Pohdittavana oli useita suosituksia, jotka perustuvat Pohjoismaiden ministerineuvostolle laadittuun tutkimusraporttiin. Niistä voidaan mainita uusiutuvan lentopolttoaineen osuuden kasvattaminen Pohjoismaiden ilmailualalla sekä sähköisen lentämisen käytön edistäminen.
EU:n vuoden 2030 ilmastotavoitteet
Ministerikokouksessa käsiteltiin lisäksi EU:n vuoden 2030 ilmastotavoitteiden kehitystä. Ministerit keskustelivat siitä, miten Pohjoismaat voisivat sysiä unionia kohti Pariisin sopimuksen mukaista tavoitetta. Pohdittavana oli myös se, miten entistä tiukempien tavoitteiden toteutus edistäisi tehokasta vihreää siirtymää.
Kokousta seurasi etänä toteutettu yhteiskokous Pohjoismaiden neuvoston Kestävä Pohjola -valiokunnan kanssa.
Maasähkö: Risteilyalukset liitetään paikalliseen sähköverkkoon sen sijaan, että ne tuottaisivat sähkön omilla dieselmoottoreillaan. Näin päästään eroon sekä meluhaitasta että moottorien tuottamista suurista hiilidioksidi-, typpioksidi- ja hiukkaspäästöistä.
