”Tarvitseeko Pohjola yhteisen kyberturvallisuusstrategian?”
Päivitetty 30.1.2023 Julkaistu 20.12.2022
– Kyberturvallisuusasiat ovat ajankohtaisempia kuin koskaan. Vakavien kyberiskujen määrä on lisääntynyt viime vuosina, ja Ukrainan sota vaikuttaa myös Pohjoismaihin monin tavoin. Ehdotamme siksi yhteispohjoismaisen kyberturvallisuusstrategian laatimista, sanoo Pohjoismaiden neuvoston presidentti Erkki Tuomioja.
Kyberturvallisuus on ollut pohjoismaisen puolustusyhteistyön (Nordic Defence Cooperation, Nordefco) pääaiheita viime vuosina. Nordefcon vuoteen 2025 ulottuvan vision mukaan Pohjoismaiden tulee yhdessä vahvistaa kyberuhkiin liittyvää kriisinkestävyyttä. Työtä tehdään muun muassa kyberpuolustustyöryhmässä ja kyberkoulutuksen tilapäistyöryhmässä.
Kyberturvallisuus on tärkeä aihe Suomelle, joka on toiminut tänä vuonna Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaana. Tuomioja painottaa, että kyberiskujen määrä on kasvanut ja että Ukrainan sota vaikuttaa myös Pohjolan turvallisuuteen. Tämän vuoksi Suomi ehdottaa yhteispohjoismaisen kyberturvallisuusstrategian laatimista.
Kyberturvallisuus innovointikyvyn keskiössä
Islanti on laatinut kyberturvallisuuden vahvistamiseksi strategian vuosiksi 2022–2037 ja siihen liittyvän viisivuotisen toimintasuunnitelman. Maan viranomaisilla on suunnitelmissa suuri yhteisharjoitus, jossa on määrä testata kykyä reagoida tilanteeseen, jossa yhteydet ulkomaailmaan katkeavat.
Puheenjohtajisto kutsui siksi kokoukseensa Islannin tiede-, teollisuus- ja innovaatioministeri Áslaug Arna Sigurbjörnsdóttirin, jonka salkkuun kuuluvat myös kyberturvallisuusasiat.
– Kyberturvallisuus ei ole vain turvallisuuskysymys, vaan edellytys sille, että voimme hyödyntää pohjoismaisen innovointikyvyn täysimääräisesti. Tarvitsemme kyberturvallisuuteen liittyvää tietoisuutta, osaamista ja sääntelyä, jotta yhteiskuntamme olisivat varautuneet tulevaan. Islanti kannattaa siksi yhteispohjoismaisen kyberturvallisuusstrategian laatimista, Áslaug Arna Sigurbjörnsdóttir sanoi kokouksessa.
Áslaug Arna Sigurbjörnsdóttir on Tuomiojan kanssa samaa mieltä siitä, että pohjoismaista kyberturvallisuusyhteistyötä on syytä laajentaa. Myös hän esittää pohjoismaisen kyberturvallisuusstrategian laatimista yhteistyön vahvistamiseksi. Lisäksi ministeri painottaa, että kyberturvallisuus on Pohjoismaiden kilpailukyvyn ja innovatiivisuuden perusedellytys.
Päätöksiä tarvitaan
Áslaug Arna Sigurbjörnsdóttir kehottaa Pohjoismaiden hallituksia tekemään päätöksen yhteispohjoismaisesta kyberturvallisuusstrategiasta.
– Lainsäädäntöperusta on jo kunnossa, mutta päätökset on tehtävä kaikissa Pohjoismaissa. Nyt pitäisi mahdollistaa se, että Pohjoismaat voivat olla kyberturvallisuusyhteistyön edelläkävijöitä. Kyberturvallisuusstrategia on tätä päivää, Áslaug Arna Sigurbjörnsdóttir korosti kokouksessa.
Suomen aloitteesta Pohjoismaiden neuvosto esitti viime kesänä Pohjoismaiden hallituksille kysymyksen siitä, miltä maiden kyberturvallisuusyhteistyö näyttää nykyisin. Joulukuun kokouksessa päästiin avaamaan keskustelu yhteisestä kyberturvallisuusstrategiasta hallitusten vastauksen pohjalta.
Tanskan kansankäräjillä joulukuussa pidetty kokous oli Suomen puheenjohtajuuskauden viimeinen. Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2023 puheenjohtajamaana on Norja, joka johtaa myös puheenjohtajiston kokouksia.
