Uusi pohjoismainen ajatuspaja pureutuu teknologiajättien vaikutusvaltaan

Teknologiajättien vaikutus demokraattiseen keskusteluun on kasvanut viime vuosina. Pohjoismaat ovat maailman digitalisoituneimpia maita, ja yhä suurempi osa julkisesta keskustelusta tapahtuu verkossa. Pohjoismaiden kulttuuriministerit esittelevät nyt uuden pohjoismaisen ajatuspajan, jossa on asiantuntijoita koko Pohjolasta.

Yhteispohjoismaisella panostuksella halutaan kerätä tietoa ja kokemuksia kaikista osallistujamaista. Ajatuspajan työtä johtaa ja koordinoi Tanskan kulttuuriministeriö. Kulttuuriministeri Ane Halsboe-Jørgensen kommentoi asiaa näin:

– Teknologiajätit ovat vahvasti läsnä tanskalaisten arjessa, ja ne vaikuttavat demokraattiseen yhteiskuntaamme hyvässä ja pahassa.  Pohjola on hyvin digitalisoitunut, ja meitä yhdistää terveen kriittinen suhtautuminen tekniikan yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Pohjoismaisen tech-ajatuspajan perustaminen onkin oiva tapa saada lisää tietoa siitä, miten ja missä määrin esimerkiksi algoritmit vaikuttavat meihin ja demokratiaan ja miten politiikalla voidaan edistää demokraattista vaikuttamista tähän kehitykseen. Odotan jo työn tuloksia ja keskustelua, jota ajatuspaja toivottavasti auttaa herättelemään. Sille on kova tarve. 

Ajatuspajan tehtävänä on käydä laadukasta keskustelua teknologiajättien vaikutuksista demokratiaan, jotta Pohjola voisi paremmin vastata tuleviin haasteisiin. Ajatuspaja syventyy muun muassa siihen, millaisia vaikutusmahdollisuuksia teknologiajäteille halutaan suoda Pohjoismaiden julkisessa keskustelussa ja miten niiden voidaan varmistaa tukevan eikä nakertavan avointa demokraattista keskustelua. Ajatuspajan puheenjohtaja Tobias Bornakke kiteyttää työn näin:

– Facebookin, YouTuben ja TikTokin kaltaiset alustat ovat aikamme demokraattisia monitoimitaloja. Kuluneen vuosikymmenen aikana tehdyt tutkimukset ja ilmiannot ovat kuitenkin toistuvasti osoittaneet sen, että teknologiajätit luovat algoritmeineen suuria haasteita demokraattiselle keskustelulle. Viha voimistuu, ulkomainen propaganda soluttautuu keskusteluihin, ja polarisaatio kiihtyy. Ongelmana on se, että nykyistä julkista keskustelua ohjaavat algoritmit on rakennettu suosimaan ensisijaisesti teknologiajättien omia eikä yhteiskunnan etuja. Toivon, että ajatuspajamme onnistuu tunnistamaan konkreettisia aloitteita, joilla voidaan vastata osaan digitaalista keskustelua uhkaavista käytännön haasteista.

Ajatuspajan ensimmäinen tapaaminen on kesän jälkeen. Samalla järjestetään käynnistystapahtuma, jossa muutkin kuin ajatuspajan jäsenet voivat tehdä tulevaan työhön liittyviä ehdotuksia. Ajatuspaja suorittaa tehtävänsä vuoden kuluessa ja esittelee suosituksensa vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla.

• Tobias Bornakke (Tanska), puheenjohtaja
• Anja Bechmann (Tanska)
• Martin Holmberg (Ruotsi)
• Carl Heath (Ruotsi)
• Bente Kalsnes (Norja)
• Sumaya Jirde Ali (Norja)
• Minna Aslama Horowitz (Suomi)
• Hanna Haaslahti (Suomi)
• Þorgeir Ólafsson (Islanti)
• Elfa Ýr Gylfadóttir (Islanti)
• Jákup Brúsá (Färsaaret)
• Signe Ravn-Højgaard (Grönlanti)
• Fredrik Granlund (Ahvenanmaa)

Pohjoismaiden kulttuuriministerit ovat lisäksi tilanneet raportin teknologiajättien vaikutuksesta uutismedioiden toimintaedellytyksiin. Raportin tekee Göteborgin yliopiston pohjoismainen mediatutkimuskeskus Nordicom. Nordicom esitteli jo aiemmin tänä vuonna raportin ”Covid-19 och de nordiska nyhetsmedierna”, joka kertoo mediamarkkinan murroksen kiihtymisestä ja mainosrahojen valumisesta globaaleille alustoille.