Pohjoismainen julistus korkea-asteen tutkintojen tunnustamisesta Reykjavikin julistus (muokattu 2016)

02.11.16 | Julkilausuma
Pohjoismaat muodostavat avoimen koulutus- ja työmarkkina-alueen. Kyseisillä aloilla tehdään ainutlaatuisen laajaa ja syvällistä pohjoismaista yhteistyötä, jota tulee vaalia ja kehittää.

Tietoja

Hyväksytty
02.11.2016
Sijainti
Köpenhamn

Maaliskuun 15. päivänä 1971 tehdyn, pohjoismaista kulttuuriyhteistyötä koskevan sopimuksen avulla Pohjoismaiden koulutus- ja tutkimusministerineuvosto (MR-U) pyrkii lisäämään yhdestä Pohjoismaasta olevien korkeakouluopiskelijoiden ja muiden kansalaisten mahdollisuuksia saada koulutusta ja suorittaa tutkintoja muiden Pohjoismaiden oppilaitoksissa sekä varmistamaan tutkintojen, niiden osien tai muiden opintosuoritusten molemminpuolisen hyväksynnän.

Pohjoismaiden koulutus- ja tutkimusministerineuvosto (MR-U) allekirjoitti 9. kesäkuuta 2004 Pohjoismaisen julistuksen korkea-asteen tutkintojen tunnustamisesta (Reykjavikin julistus). Julistus pohjautui Euroopan neuvoston ja Unescon vuonna 1997 hyväksymään yleissopimukseen korkea-asteen koulutusta koskevien tutkintojen tunnustamisesta Euroopan alueella (Lissabonin sopimus) ja sen liitesasiakirjoihin Reykjavikin julistuksen tavoitteena oli toimia työvälineenä korkea-asteen koulutuksen ja tutkintojen molemminpuolista tunnustamista koskevan yhteistyön syventämisessä. Pohjoismaiden koulutus- ja tutkimusministerineuvosto on nyt päättänyt muokata julistusta.

Pohjoismaisten yhteistyöministereiden (MR-SAM) mukaan yksi keskeisimpiä haasteita on, miten luoda mahdollisimmat hyvät olosuhteet ihmisten ja yritysten vapaalle liikkuvuudelle alueella. Tätä tavoitetta silmällä pitäen Pohjoismaat, Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti pyrkivät yhdessä varmistamaan, ettei Pohjoismaihin synny uusia vapaan liikkuvuuden esteitä uuden kansallisen lainsäädännön ja EU-lainsäädännön täytäntöönpanon yhteydessä.

Pohjoismaat ovat tehneet vuosien ajan koulutusalan yhteistyötä niin Lissabonin sopimuksen puitteissa kuin eurooppalaisen korkeakoulualueen jäseninä.[1] Tämän yhteistyön myötä maille on syntynyt vankka luottamus nykyiseen korkea-asteen koulutuksen molemminpuoliseen tunnustamisjärjestelmään. Koulutuksen tunnustamisen pohjoismainen verkosto (NORRIC), joka muodostuu kussakin Pohjoismaassa toimivasta ENIC-NARIC-keskuksesta[2], on aktiivisesti käsitellyt ja ratkaissut tunnustamiseen liittyviä ongelmia ja kehittänyt  tunnustamiskäytäntöjen laatua ja tehokkuutta. Pohjoismailla on näin ollen ainutlaatuinen tilaisuus toimia edelläkävijänä automaattisen tunnustamisen alalla[3], joka mahdollistaa entistä tiiviimmän yhteistyön tutkintojen tunnustamista, opiskeluaikoja ja aikaisempia opintoja koskevien yhteisten arviointiohjeiden ja hyvien käytäntöjen osalta.

Koulutus- ja tutkimusministerit määrittivät alkuperäisessä Reykjavikin julistuksessa pohjoismaiset tavoitteet ja suuntaviivat. Tämä muokattu versio tulee tiivistämään yhteistyötä entisestään asianomaisten tahojen välillä, toimimaan perustana muuttuviin tarpeisiin mukautumisessa ja mahdollistamaan korkea-asteen koulutuksen kehitysaskeleiden yhteisen seurantatyön sekä Pohjoismaiden että Euroopan tasolla.

 

Muokatun julistuksen tavoitteena on varmistaa, että

  • Pohjoismaissa hankitut korkea-asteen tutkinnot tunnustetaan muissa Pohjoismaissa
  • Pohjoismaat tekevät yhteistyötä eurooppalaisen korkeakoulualueen tavoitteiden mukaisesti pyrkien alueen korkea-asteen koulutuksen toisiaan vastaavien tutkintojen automaattisten tunnustusjärjestelmien käyttöönottamiseen
  • Pohjoismaat jatkavat Pohjoismaissa ja muissa maissa hankittujen tutkintojen tunnustamista koskevan hallinnollisen ja metodologisen yhteistyön vahvistamista perustamalla esimerkiksi työryhmiä ja vaihtamalla jatkuvasti korkea-asteen koulutukseen liittyviä tietoja ja hyviä käytäntöjä etenkin NORRIC-verkoston kautta. Pohjoismaiden asianomaiset ministeriöt, viranomaiset ja korkeakoulut tulevat osallistumaan aktiivisesti yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon.
  • kansalliset viranomaiset tarkkailevat jatkuvasti tapaa, jolla julistusta toteutetaan ja sovelletaan, tunnistavat erityishuomiota vaativat temaattiset tai ajankohtaiset suuntaukset ja osallistavat työhön keskeiset sidosryhmät

 

Pohjoismaiden koulutus- ja tutkimusministerineuvosto (MR-U) seuraa tämän julistuksen täytäntöönpanoa ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin.

2. marraskuuta 2016, Kööpenhamina

 

Ulla TørnæsOpetus- ja tutkimusministeriTanska

Torbjørn Røe IsaksenOpetus- ja tutkimusministeriNorja

Sanni Grahn-LaasonenOpetus- ja kulttuuriministeriSuomi

Helene Hellmark KnutssonKorkeakoulutus- ja tutkimusministeriRuotsi

Illugi GunnarssonOpetus- ja kulttuuriministeriIslanti

Rigmor DamOpetus-, tutkimus- ja kulttuuriministeriFärsaaret

Doris JakobsenOpetus-, kulttuuri-, tutkimus- ja kirkkoministeriGrönlanti

Tony AsumaaOpetus- ja kulttuuriministeriAhvenanmaa

[1] Eurooppalainen korkeakoulualue (European Higher Education Area, EHEA) syntyi maaliskuussa 2010 Budapestin ja Wienin ministerikonferenssissa.

[2] Akateemisen tunnustamisen ja liikkuvuuden kansallisten tiedostuskeskusten eurooppalainen verkosto (ENIC, European Network of National Information Centres) ja akateemisen tunnustamisen kansalliset tiedostuskeskukset (NARIC, National Academic Recognition Information Centres).

[3] EHEAn Pathfinder Group -pilottiryhmä toteaa automaattisesta tunnustamisesta seuraavaa: ”Tutkintojen automaattisesta tunnustamisesta seuraa, että hakija, jolla on tietyn tason tutkinto, on oikeutettu hakemaan seuraavan tason opintoihin missä tahansa EHEA-maassa (hakukelpoisuus).”

Ota yhteyttä