Yhdessä kestävän kehityksen, tasa-arvon sekä lasten ja nuorten puolesta
Kestävä kehitys, tasa-arvo sekä lapsen oikeuksien ja nuorten näkökulma ovat monialaisia ja keskeisiä pohjoismaisia arvoja sekä pohjoismaisen yhteistyön perusarvoja. Näiden monialaisten näkökulmien huomioiminen ja niiden valtavirtaistamisen vahvistaminen auttaa varmistamaan sen, että Pohjoismaiden ministerineuvoston työ on kestävää, tasa-arvoista, osallistavaa, edustuksellista ja saavutettavaa. Vastuu näiden näkökulmien huomioimisesta koskee politiikan alasta riippumatta kaikkia, jotka työskentelevät Pohjoismaiden ministerineuvostolle tai sen puolesta.
Mitä valtavirtaistaminen tarkoittaa?
Valtavirtaistaminen on strategia, joka auttaa toteuttamaan monialaisia tavoitteita. Valtavirtaistaminen tarkoittaa sitä, että kaikkien Pohjoismaiden ministerineuvostolle tai sen puolesta työskentelevien on analysoitava työtehtäviään, budjettejaan ja suunnitelmiaan kestävän kehityksen, tasa-arvon sekä lapsen oikeuksien ja nuorten näkökulmasta ja otettava analyysi huomioon päätöksenteossa.
Miksi valtavirtaistaminen on tärkeää?
Pohjoismaiden ministerineuvoston työ vaikuttaa pohjoismaalaisten elämään. Työssä toteutetaan Pohjoismaiden väestön arkea helpottavia toimia, saatetaan pohjoismaisia sidosryhmiä yhteen keskinäisen oppimisen merkeissä ja tuotetaan tietoa ja ratkaisuja Pohjoismaiden kehityksen tueksi. Tämän vuoksi meidän on varmistettava se, että työmme on kestävää, tasa-arvoista, osallistavaa, edustuksellista ja saavutettavaa.
Pohjoismaiden ministerineuvoston kunnianhimoiset valtavirtaistamistavoitteet tukevat Pohjoismaiden kansainvälisiä sitoumuksia: YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, YK:n naisten oikeuksien sopimusta ja YK:n lapsen oikeuksien sopimusta. Tavoitteet ilmentävät myös sitä, että Pohjoismaiden ministerineuvosto on yksi ensimmäisistä järjestöistä, joka on koonnut nämä kolme monialaista näkökulmaa yhdeksi politiikaksi.
Pohjoismaiden ministerineuvoston toimintaperiaatteet – kestävä kehitys, tasa-arvo sekä lapsen oikeuksien ja nuorten näkökulma ministerineuvoston työssä määrittävät valtavirtaistamisen periaatteet ja vastuut. Näiden näkökulmien onnistunut valtavirtaistaminen on edellytys Pohjoismaiden ministerineuvoston visiolle, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Vastuu valtavirtaistamistyöstä on yhteinen. Siksi pohjoismaiset yhteistyöministerit (MR-SAM) hyväksyivät nämä toimintaperiaatteet 23. kesäkuuta 2020.
Monialaisten näkökulmien valtavirtaistamista koskeva ohjeistus tukee kaikkia, jotka työskentelevät Pohjoismaiden ministerineuvostolle tai sen puolesta. Se asettaa valtavirtaistamisen laajempaan kontekstiin ja opastaa työn toteutuksessa vaihe vaiheelta. Ohjeistus tarjoaa työkaluja, joilla voi tarkastella kestävään kehitykseen, tasa-arvoon, lapsen oikeuksiin ja nuoriin liittyviä näkökulmia omalla toimialalla.
Lasten ja nuorten osallistamiselle Pohjoismaiden ministerineuvoston työhön on hyväksytty periaatteet ja suhtautumistapa, joita tulee noudattaa. Perusteellisemmat ohjeet lapsen oikeuksien ja nuorten näkökulman valtavirtaistamisesta löytyy julkaisuista Katsotko asioita oikein silmin? ja Do Rights!.
Pohjoismaiden ministerineuvosto antaa selonteon tasa-arvotyöstään vuosittain ja lapsiin ja nuoriin sekä vammaisiin ihmisiin liittyvästä työstään joka toinen vuosi. Selonteot tarjoavat mahdollisuuden tarkastella näillä sektorienvälisillä aloilla tehtyjä saavutuksia. Samalla ne viitoittavat tietä tulevaan osoittamalla lisätoimien tarpeen ja mahdollisuudet näkökulmien valtavirtaistamisen parantamiseen.
Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetista ilmenevät selkeästi osa-alueet ja budjettikohdat, joilla kestävää kehitystä, tasa-arvoa sekä lapsen oikeuksien ja nuorten näkökulmaa tuetaan erityispanostuksin. Panostukset on merkitty kuvakkeilla.
