Uusi raportti: pandemialla suuria vaikutuksia Pohjoismaiden media-alaan
Covid-19 pyyhkäisi keväällä 2020 läpi Pohjolan ja koko maailman, ja seuraukset olivat merkittävät varsinkin Pohjoismaiden kulttuuri- ja media-alalla. Näin vuotta myöhemmin julkaistaan raportti ”Covid-19 och de nordiska nyhetsmedierna”, joka on ensimmäinen Pohjoismaiden kulttuuriministerien teettämästä kahdesta analyysista. Raporteilla pyritään tuomaan pohjoismaista näkökulmaa alan haasteisiin ja niiden käsittelyyn pandemia-aikana.
– Pohjoismaiden media-alalla on ollut suurten mullistusten vuosi. Vaikka pandemia jatkuu yhä, raportti tarjoaa arvokkaan tilannekuvan ja tarkastelee tärkeitä mediapoliittisia asioita pohjoismaisesta näkökulmasta, sanoo Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Paula Lehtomäki.
Maakohtaisia eroja
Pandemian vaikutukset Pohjoismaiden media-alaan vaihtelevat maittain. Göteborgin yliopiston Nordicom-viestintätutkimuskeskus on luotsannut tutkimusta, jossa on analysoitu yksityisten uutismedioiden kehitystä pandemiavuonna 2020. Tutkimuksessa on ollut mukana mediatutkijoita kaikista Pohjoismaista.
– Ammattimaisten uutismedioiden markkinat ovat rakenteeltaan ainutlaatuiset eri Pohjoismaissa, ja niiden koko, tarjonta, rahoitusmallit ja taloudellinen vahvuus vaihtelevat merkittävästi. Myös näkemykset yksityisille mediayrityksille maksettavasta valtiontuesta vaihtelevat maittain. Koronapandemian kaltainen suuri taloudellinen ja yhteiskunnallinen kriisi on omiaan selkeyttämään monia tällaisia eroja, sanoo yksi raportin toimittajista, Roskilden yliopiston professori Ida Willig.
Mainostuotot laskussa mutta tilaustuotot nousussa
Pohjoismaiden talouden äkkijarrutus keväällä 2020 laski suoraan ja dramaattisesti investointihaluja pohjoismaisilla ilmoitusmarkkinoilla. Mainostuottojen lasku näkyi erityisesti painetuissa päivälehdissä ja oli Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa noin 25 prosentin suuruusluokkaa vuonna 2020. Rahassa se on noin 290 miljoonaa euroa. Samalla investoinnit verkkomainontaan kasvoivat kolmessa Pohjoismaassa.
– Pandemiarajoitukset ovat muuttaneet ilmoitusmarkkinoiden käyttäytymistä hyvin kouriintuntuvasti. Monilla kivijalkakaupoilla on ollut vaikeaa, kun taas verkkokauppa on kokenut suuren kasvupyrähdyksen. Se on lisännyt kiinnostusta verkossa mainostamiseen. Kehitys on suosinut Googlen ja Facebookin kaltaisia globaaleja mainosalustoja ja rokottanut kansallisia ja paikallisia mainosmedioita, sanoo Nordicomin johtaja Jonas Ohlsson.
Vaikka yksityisillä uutismedioilla on ollut yhä suurempia vaikeuksia pitää kiinni mainostajistaan, yleisömarkkinoilla kehitys on ollut päinvastaista. Erilaisten uutismedioiden tavoittavuus lisääntyi vuonna 2020 merkittävästi kaikissa Pohjoismaissa – varsinkin verkossa.
Journalismin asema vahvistunut
Uutiskysynnän kasvu on lisännyt myös halukkuutta maksaa uutismedioiden digitaalisesta sisällöstä. Raportti osoittaa selvästi, että entistä suurempi osuus Pohjoismaiden kotitalouksista on valmis maksamaan verkkouutisista.
– Ammattimaisilla uutismedioilla on ollut pandemia-aikana tärkeä rooli tiedonvälittäjinä ja poliittisen päätöksenteon vahtijoina. Monet tutkimukset osoittavat myös, että luottamus pohjoismaisten uutismedioiden uutisointiin kasvoi vuonna 2020. Koska yhä useampi pohjoismaalainen on ollut valmis maksamaan uutissisällöstä, ammattimaisen journalismin voidaan sanoa vahvistaneen asemiaan pandemia-aikana, Ida Willig toteaa.
Yleisön hakeutuminen sekä julkisen palvelun että yksityisten uutismedioihin pariin on osoittanut pohjoismaisen mallin arvon pandemian aikana.
Ennätyksellisiä tukisummia
Ilmoitusmarkkinoiden romahdus keväällä 2020 synnytti Pohjoismaissa kiivaan keskustelun media-alalle suunnattavan täsmätuen tarpeesta. Seurauksena oli se, että yksityisille uutismedioille myönnettiin suoraa valtiontukea kaikissa Pohjoismaissa. Tuen kokonaismäärä oli ennätykselliset 275 miljoonaa euroa, josta noin kolmasosa oli erityistä pandemiatukea.
Maakohtaiset erot olivat kuitenkin suuria. Ruotsin ja Tanskan yksityisille uutismedioille maksettu suora tuki oli väestömäärään suhteutettuna noin kymmenen kertaa suurempi kuin Suomen vastaava tuki.
– Pohjoismaiselle mediakentälle on perinteisesti ollut tunnusomaista aktiivinen mediapolitiikka, johon on sisältynyt suuri verovaroin rahoitettu julkisen palvelun media sekä yksityisille uutismedioille kohdennettuja tukitoimia. Viime vuosikymmenellä malli on politisoitunut koko ajan enemmän, ja Pohjoismaiden kansallisessa mediapolitiikassa on tehty yhä eriävämpiä linjauksia. Yleisön hakeutuminen sekä julkisen palvelun että yksityisten uutismedioihin pariin pandemia-aikana on osoittanut pohjoismaisen mallin arvon. Tämä lisää mediapoliittisten kysymysten painoarvoa myös pandemian jälkeen, Jonas Ohlsson sanoo.
Lisätietoja luvassa verkkoseminaarissa 22. huhtikuuta
Haluatko lisätietoja? Onko sinulla kysyttävää kirjoittajilta? Tervetuloa 22. huhtikuuta pidettävään verkkoseminaariin, jolla kerrotaan uuden ”Covid-19 och de nordiska nyhetsmedierna” -raportin keskeisistä päätelmistä. Esitysten lisäksi luvassa on mahdollisuus yleisökysymyksiin. Esityskielinä ovat skandinaaviset kielet.
Osallistujat:
- Professori Mark Blach-Ørsten, Roskilden yliopisto
- Johtaja Jonas Ohlsson, Nordicom, Göteborgin yliopisto
- Lehtori Heini í Skorini, Färsaarten yliopisto
- Toimitusjohtaja Randi S. Øgrey, Norjan mediayritysten liitto
- Politiikan toimituksen päällikkö Heidi Avellan, Sydsvenskan (moderaattori)
Ohjelma:
- Tervetulosanat
- Päätelmien ja tulosten esittely
- Yleisökysymyksiä (chatin välityksellä)
- Paneelikeskustelu
- Tiivistelmä
