Pohjoismaiden ministerineuvoston kestävän kehityksen yhteistyö

Pohjoismaat ovat yksimielisiä siitä, että kestävän kehityksen edistäminen on maidemme tärkeimpiä haasteita. Kestävän kehityksen saavuttaminen on kunnianhimoinen mutta välttämätön tavoite. Vaihtoehtoja ei ole: hyvinvointia ja elämänlaatua pitää kehittää globaalisti, mutta samalla on turvattava maapallon kyky ylläpitää elämän monimuotoisuutta.

Pohjoismaat ovat edenneet pitkälle kestävän kehityksen edistämisessä, ja maat loistavat globaalien tavoitteiden saavuttamista koskevissa vertailuissa. Silti myös Pohjoismailla riittää yhteisiä kestävyyshaasteita, jotka on selätettävä. Haasteet liittyvät varsinkin ekologiseen kestävyyteen: kulutuksen ja tuotannon kestämättömyyteen, ilmastonmuutokseen ja ekokriisiin.

Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Näin todetaan Pohjoismaiden ministerineuvoston hyväksymässä pohjoismaisen yhteistyön visiossa. Maiden on toisin sanoen pyrittävä aktiivisella yhteistyöllä varmistamaan kehityksen kestävyys ja Pohjolan sisäinen integraatio. Visio 2030 luo puitteet Pohjoismaiden kestävän kehityksen yhteistyölle. Visio 2030:n ja Agenda 2030 -toimintaohjelman välillä on selkeitä yhtymäkohtia, koska visiotyö edistää myös toimintaohjelman ja kansainvälisten kestävyystavoitteiden toteutumista.

Pohjoismaiset yhteistyöministerit ovat hyväksyneet Pohjoismaiden ministerineuvoston Visio 2030 -toimintasuunnitelman vuosiksi 2021–2024. Toimintasuunnitelmassa kuvataan vision saavuttamiseksi toteutettavia toimia. Suunnitelma on jaettu vision kolmen strategisen painopistealueen mukaan vihreään Pohjolaan, kilpailukykyiseen Pohjolaan ja sosiaalisesti kestävään Pohjolaan, joihin liittyy 12 alatavoitetta. Toimintasuunnitelma ohjaa Pohjoismaiden ministerineuvoston kaikkea toimintaa seuraavien neljän vuoden ajan.

Kunnianhimoisen vision seuranta on erittäin tärkeää. Tämän vuoksi pohjoismaiset yhteistyöministerit ovat hyväksyneet Visio 2030 -indikaattoreita, jotka tarjoavat yleiskuvan Pohjolan kehittymisestä maailman kestävimmäksi ja integroituneimmaksi alueeksi. Indikaattoreita on kaikkiaan 45, ja ne on jaoteltu strategisten painopistealueiden ja alatavoitteiden mukaan.

Kestävä kehitys on sisällytettävä Pohjoismaiden ministerineuvoston koko toimintaan. Tämä on edellytys sille, että Pohjolasta voi tulla ministerineuvoston vision mukaisesti maailman kestävin ja integroitunein alue. Asiasta päättivät pohjoismaiset yhteistyöministerit, jotka hyväksyivät kesäkuussa 2020 uudet toimintaperiaatteet kestävän kehityksen, tasa-arvon sekä lapsen oikeuksien ja nuorten näkökulman sisällyttämisestä ministerineuvoston työhön.

Sisällyttäminen tarkoittaa käytännössä sitä, että ministerineuvostossa arvioidaan ja otetaan huomioon aloitteiden ja päätösten sosiaaliset, taloudelliset ja ekologiset vaikutukset. Agenda 2030 ja globaalit kestävän kehityksen tavoitteet toimivat tiennäyttäjinä paitsi yleistasolla myös yksittäisten kestävyystavoitteiden ja osatavoitteiden kautta.

Päävastuu kestävän kehityksen edistämisestä Pohjoismaiden ministerineuvostossa on pohjoismaisilla yhteistyöministereillä. Työn tueksi ministerit ovat asettaneet pohjoismaisen kestävän kehityksen asiantuntijaryhmän. Asiantuntijaryhmässä on edustajia Pohjoismaiden ministeriöistä ja nuorisojärjestöistä, joiden työ nivoutuu tiiviisti kansalliseen Agenda 2030- ja kestävyystyöhön.

Asiantuntijaryhmän toiminta perustuu pohjoismaiseen kestävän kehityksen työsuunnitelmaan vuosiksi 2021–2024. Suunnitelman mukaan Pohjoismaiden ministerineuvoston on toteutettava panostuksia, jotka tukevat ja vahvistavat sektorienvälistä kestävyystyötä. Työn tulee tukea Visio 2030:tä ja sen strategisia painopistealueita sekä edistää Agenda 2030:n ja globaalien tavoitteiden toteuttamista. Päähuomio kohdistetaan kestävyysnäkökulman valtavirtaistamiseen sekä yhteispohjoismaisten kestävyyshaasteiden ratkaisemiseen. Työ keskittyy kestävään kulutukseen, sosiaalisesti kestävään vihreään siirtymään ja kansalaisyhteiskunnan osallistamiseen.

Pohjoismaiden ministerineuvoston sektorienvälinen työsuunnitelma perustuu kestävän kehityksen kolmeen toisistaan riippuvaiseen ulottuvuuteen: taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen. Lisäksi se perustuu Agenda 2030:n mukaisesti ”ketään ei jätetä” -periaatteeseen ja ihmisoikeuksiin.