Pohjoismaisen luonnon monimuotoisuuden työryhmän toimeksianto

Täällä voit lukea pohjoismaisen luonnon monimuotoisuuden työryhmän toimeksiannon.

1. Työryhmätyöskentelyn tavoite 

Pohjoismaisen luonnon monimuotoisuuden työryhmän (NBM) yleistavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden väheneminen Pohjoismaissa. Lisäksi edistetään luonnon- ja kulttuuriympäristöjen kestävää käyttöä sekä vähennetään niiden häviämistä ja pirstoutumista. Muut tavoitteet koskevat tietämyksen lisäämistä ilmastonmuutoksen luontovaikutuksista ja niihin sopeutumisesta, ekosysteemien ennallistamista, Aichi-tavoitteiden saavuttamista sekä vuoden 2020 jälkeisen globaalin säännöstön kehittämistä ja sen sisällyttämistä Agenda 2030 -työhön. Ryhmän on myös pyrittävä kartuttamaan ekosysteemipalveluita koskevaa tietoa, joka liittyy muun muassa luonnon- ja kulttuuriympäristöjen merkitykseen luonnon virkistyskäytön perustana. Lisäksi ryhmän on edistettävä luontoarvoihin ja ekosysteemipalveluihin liittyvää yhteistyötä ja kokemustenvaihtoa. Ryhmän tulee tukea oman toimialansa Agenda 2030 -tavoitteiden toteutumista.

2. Työtehtävät

Työryhmän on edistettävä ympäristö- ja ilmastoalan pohjoismaisen yhteistyöohjelman 2019–2024 toteutumista. Ryhmällä on erityisvastuu tavoitteista ja painopistealueista, jotka liittyvät ohjelman 5. lukuun ”Luonnon monimuotoisuus”. Ryhmän on tuettava muitakin sektoreita ja yhteistyöohjelmia siltä osin kuin ne kytkeytyvät ympäristö- ja ilmastoasiain virkamieskomitean (ÄK-MK) työhön.

Ryhmän on keskityttävä työssään tarkoituksenmukaisiin, poliittisesti priorisoituihin ja ajankohtaisiin asioihin. Ryhmän hanketyöskentelyssä on noudatettava Pohjoismaiden ministerineuvoston suuntaviivoja ja tavoitteita. Ryhmän on edistettävä alansa ja vastuualueensa kansainvälistä kehitystä EU:ssa, alueellisesti ja globaalisti.

3. Yhteistyö muiden työryhmien ja sektorien kanssa

Ryhmän tulee erityisesti etsiä synergioita ja koordinoida toimintaansa ympäristö- ja ilmastosektorin muiden työryhmien kanssa. Ryhmän on tehtävä sektorienvälistä yhteistyötä, joka tukee ympäristö- ja ilmastonäkökohtien sisällyttämistä muille sektoreille ja luo strategisia synergiavaikutuksia. Tämä kattaa myös yhteistyön tutkimusympäristöjen, elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.

4. Työryhmän kokoonpano

Työryhmän jäsenten nimittämisestä vastaavat eri Pohjoismaat. Jäsenten tulee edustaa kansallisia näkemyksiä ja varmistaa työryhmän toiminnan juurruttaminen kansalliselle tasolle. Pohjoismaiden ministerineuvosto osallistuu ryhmän kokouksiin tarkkailijana tasaisin väliajoin. Puheenjohtajuus kiertää, ja puheenjohtaja valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Sen jälkeen kautta voidaan pidentää vielä kahdella vuodella. Puheenjohtajilla, koordinaattoreilla ja työryhmän jäsenillä on kullakin omat roolinsa ja vastuunsa. Ryhmä voi asettaa alaryhmiä, mutta ne on hyväksytettävä etukäteen ÄK-MK:lla.

5. Ryhmän sihteeristötoiminnot 

Ryhmän sihteeristötoiminnoista vastaa jonkin Pohjoismaan kansallinen viranomainen, joka toimii sihteeristön hallintoelimenä. Ryhmällä on vähintään yksi vakituinen koordinaattori. Hallintoelin voi päättää töiden jakamisesta useamman työntekijän kesken.

6. Tiedonvälitys ja viestintä 

Ryhmän on noudatettava Pohjoismaiden ministerineuvoston viestintästrategiaa ja yhteistyöohjelman alakohtaa 7.5. Ryhmän hankkeissa on oltava selkeät viestintäsuunnitelmat ja kohderyhmät, jotka määritellään hankekehitysvaiheessa. Ryhmän hanketuloksia on tehtävä tunnetuksi kohdennetulla viestinnällä, joka perustuu tarkoituksenmukaisiin viestintäsuunnitelmiin ja -kanaviin. Työryhmän raportit julkaistaan tarvittaessa englanniksi.

7.  Raportointi ja budjetti 

Ryhmän on ennen kutakin toimintavuotta laadittava työohjelma ja siihen sisältyvä budjetti, joka kattaa hanketoiminnan ja sihteeristökustannukset. Ryhmän on jätettävä vuosittain raportti, joka sisältää taloudellisen tilityksen edellisvuoden hanke- ja sihteeristötoiminnasta.
Ryhmän on tehtävä työohjelmissa ja vuosiraporteissa selkoa sektorin muiden työryhmien kanssa tehdystä yhteistyöstä ja sen luomasta lisäarvosta. Työohjelmiin ja vuosiraportteihin on sisällytettävä myös mahdollisten alaryhmien toiminta. Työohjelmat ja vuosiraportit on hyväksytettävä ÄK-MK:lla. Työryhmien hankebudjetit on maksettava vaiheittain Pohjoismaiden ministerineuvoston suuntaviivojen mukaisesti. Kustannukset, jotka koituvat jäsenten työstä ja osallistumisesta työryhmäkokouksiin, kuuluvat jäsenmaiden maksettaviksi. 

8. Toimikausi 

Toimeksianto on voimassa 1. tammikuuta 2019–31. joulukuuta 2024. Toimeksianto on ÄK-MK:n hyväksymä. ÄK-MK voi tehdä toimeksiantoon muutoksia toimikauden aikana. Myös työryhmällä on oikeus ehdottaa muutoksia ÄK-MK:lle.