Terveysalan pohjoismainen yhteistyö tulevaisuudessa

Bo Könberg och Kristján Þór Júlíusson
Terveysalan pohjoismainen yhteistyö perustuu suurelta osin 14 ehdotukseen, jotka selvitysmies Bo Könberg tekee riippumattomassa raportissaan ”Terveysalan pohjoismainen yhteistyö tulevaisuudessa”. Ehdotukset koskevat terveysalan yhteistyön kehittämistä ja vahvistamista seuraavien 5–10 vuoden aikana.

Könberg luovutti raporttinsa Islannin terveysministerille 11. kesäkuuta 2014, ja se esiteltiin Pohjoismaiden sosiaali- ja terveysministerien kokouksessa saman vuoden lokakuussa. Tätä edelsi tiivis työrupeama. Könberg ja Pohjoismaiden ministerineuvoston vanhempi erityisasiantuntija Astrid Utterström vierailivat alle vuoden aikana kaikissa Pohjoismaissa sekä Ahvenanmaalla ja Färsaarilla, ja heillä oli reilut 80 kokousta noin 250 henkilön kanssa. 

Kussakin Pohjoismaassa oli lisäksi kaksi nimettyä yhteyshenkilöä, joilta saatiin hyödyllisiä näkemyksiä ja ehdotuksia prosessin aikana.

”Terveysalan pohjoismainen yhteistyö tulevaisuudessa” -raportin esikuvana toimi raportti ”Pohjoismaiden ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö”, jonka Norjan entinen ulko- ja puolustusministeri Thorvald Stoltenberg esitteli vuonna 2009. 

Terveysraportti sisältyi Pohjoismaiden ministerineuvoston Kestävä pohjoismainen hyvinvointi -ohjelmaan, joka oli ministerineuvoston suurimpia panostuksia vuosina 2013–2015. Raportissa tehtävien ehdotusten seuranta jatkuu myös ohjelmakauden jälkeen. 

Bo Könberg on ruotsalainen liberaali poliitikko. Hän oli Ruotsin terveys- ja sosiaalivakuutusministeri vuosina 1991–1994 ja johti tällöin Ruotsin eläkejärjestelmän uudistustyötä. Könberg on ollut mukana tekemässä useita hyvinvointialan selvityksiä, kuten selvitystä Ruotsin vanhusten- ja vammaishuollon maksuista ja maksukatosta sekä hoitomaksuselvitystä.

Pohjoismaiden ministerineuvoston Visio 2030

Toimintasuunnitelmassa kuvataan toimia, joilla Pohjoismaiden ministerineuvosto pyrkii saavuttamaan vision tavoitteet kolmella strategisella painopistealueella: vihreä Pohjola, kilpailukykyinen Pohjola ja sosiaalisesti kestävä Pohjola. Painopistealueisiin liittyy 12 tavoitetta. Strategiset painopistealueet ja tavoitteet ohjaavat Pohjoismaiden ministerineuvoston kaikkea toimintaa seuraavien neljän vuoden ajan. Toimintasuunnitelma on jaettu tavoitteiden mukaisesti 12 osaan.