Tietoa Pohjoismaiden ministerineuvoston hankerahoituksesta
Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoituksella toteutetaan vuosittain satoja hankkeita. Hankkeiden toteutuksesta vastaavat pääosin niin sanonut hallintoelimet: Pohjoismaiden valtiolliset instituutiot ja erilaiset pohjoismaiset organisaatiot, jotka hallinnoivat hanketta tai ohjelmaa Pohjoismaiden ministerineuvoston toimeksiannosta. Joillakin aloilla Pohjoismaiden ministerineuvosto rahoittaa hankkeita suoraan hankehakujen perusteella.
Avoimet hankehaut löytyvät täältä:
Ehdot
Alla on listattu yleiset ehdot, jotka Pohjoismaiden ministerineuvoston tukemien hankkeiden on täytettävä. Pohjoismaiden ministerineuvoston eri sektoreilla voi lisäksi olla omia sääntöjään ja vaatimuksiaan.
Pohjoismaiselle yhteistyölle on laadittu visio ”Yhdessä olemme vahvempia”, jossa on neljä pilaria:
– rajaton Pohjola
– innovatiivinen Pohjola
– näkyvä Pohjola
– ulospäin suuntautunut Pohjola.
Ministerineuvoston eri sektorit laativat omia suunnitelmiaan, strategioitaan ja ohjelmiaan, jotka ovat sektorien poliittisia tahdonilmauksia. Lisäksi ministerineuvostolla on kolme sektorienvälistä strategiaa, jotka koskevat kestävää kehitystä, tasa-arvoa sekä lapsia ja nuoria. Ministerineuvoston kulloisellakin puheenjohtajamaalla on käytössään niin sanottu priorisointibudjetti. Näin ollen on perusteltua, että pohjoismaisin varoin rahoitettavien hankkeiden tulee kytkeytyä ministerineuvoston visioon, yhteistyöohjelmiin, puheenjohtajuusohjelmiin sekä sektorienvälisiin strategioihin.
Olipa pohjoismaisen hankkeen hallinnoija tai toteuttaja kuka tahansa, hankkeen tärkeimpänä kriteerinä on sen pohjoismainen hyödyllisyys. Kussakin hankkeessa on siksi oltava mukana vähintään kolme Pohjoismaata (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti, Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti) tai vähintään kaksi Pohjoismaata ja jokin ulkopuolinen maa.
Pohjoismaisesta budjetista rahoitettavissa hankkeissa on vaalittava yhteispohjoismaista hyötyä. Kaiken pohjoismaisen toiminnan tulee lähtökohtaisesti täyttää yksi tai useampi seuraavista kriteereistä:
– toiminta toteutettaisiin muuten kansallisesti, mutta yhteispohjoismaisin ratkaisuin voidaan saavuttaa huomattavia myönteisiä vaikutuksia
– toiminta ilmentää ja kehittää pohjoismaista yhteenkuuluvuutta
– toiminta lisää Pohjoismaiden osaamista ja kilpailukykyä
– toiminta vahvistaa Pohjoismaiden kansainvälisiä vaikutusmahdollisuuksia.
Hankeprosessi
Pohjoismaiden ministerineuvoston hankeprosessi on kolmivaiheinen:
Käynnistys
Pohjoismaiden ministerineuvoston hankerahoituksen hakijan on täytettävä hankekuvaus ja eriteltävä hankkeen budjetti.
Jos kyse on useista toisiinsa liittyvistä hankkeista, joilla on yhteinen tavoite, kannattaa harkita ohjelman toteuttamista.
Tilanneraportit
Hankkeen toteutusaikana on toimitettava tilanneraportteja.
Raportit lähetetään hankeportaalista, ks. kohta ”Hankehallinta” alla.
Loppuraportti
Hankkeen päätyttyä on toimitettava loppuraportti.
Raportti lähetetään hankeportaalista, ks. kohta ”Hankehallinta” alla.
Puitesopimusorganisaatioiden vuosikertomus
Organisaatioiden, joilla on Pohjoismaiden ministerineuvoston kanssa puitesopimus, tulee lähettää vuosikertomus. Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristössä työskentelevä hankkeen vastuuhenkilö ohjeistaa organisaatiota tästä ennen vuodenvaihdetta.
Julkaisut
Suunnitteletko pohjoismaista raporttia tai julkaisua? Julkaisun tulee olla Pohjoismaiden ministerineuvoston julkaisustrategian ja suuntaviivojen mukainen.
Ohjeet
Hankeprosessin kaikista vaiheista kerrotaan lisää ohjeissamme.
Hankehallinta
Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoitusta saaneita hankkeita hallitaan hankeportaalissamme. Käyttäjätunnuksen ja salasanan saa Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristöstä.
Hankeportaalin käyttöohjeet:
Pohjoismaiden ministerineuvoston hanketietokanta
Pohjoismaisesta hanketietokannasta voi tehdä hakuja ja löytää esimerkiksi monien kiinnostavien hankkeiden tuloksia, budjetteja ja yhteyshenkilöitä.