Työelämäalan pohjoismainen yhteistyö

Kvinde ved computer ved Nordisk Råds session 2015 i Reykjavik. 

Kvinde ved computer ved Nordisk Råds session 2015 i Reykjavik. 

Valokuvaaja
Johannes Jansson
Työelämällä on keskeinen rooli pohjoismaisten hyvinvointiyhteiskuntien kehittämisen, elinkeinoelämän ja yksilön näkökulmasta. Pohjoismaisen yhteistyön kulmakivenä ovat yhteiset työmarkkinat, ja yhteistyöalueita ovat työllisyys, työmarkkinat, työympäristö ja työoikeus.

Pohjoismaisilla työmarkkinoilla on edessään huomattavia muutoksia, jotka johtuvat muun muassa väestönkehityksestä, globalisaation lisääntymisestä ja kansainvälisestä kilpailusta. Tekniikan nopea kehitys vaikuttaa työelämässä kysyntään, osaamisvaatimuksiin, organisointiin ja sisältöihin. Kehitys luo paljon uusia mahdollisuuksia, mutta se saattaa tuottaa myös huomattavia haasteita.

Työelämäalan pohjoismaisessa yhteistyössä tehdään selvityksiä ja analyyseja sekä keskustellaan yhteisiin haasteisiin liittyvistä yhtäläisyyksistä, eroista ja hyvistä käytännöistä. Yhteistyö tarjoaa virikkeitä kansallisen politiikan kehittämiseen ja mahdollistaa näkemysten koordinoinnin aloilla, joilla maat voivat saavuttaa yhdessä enemmän kuin erikseen.

Työelämäalan pohjoismainen yhteistyö kattaa seuraavat osa-alueet:

Työllisyys ja työmarkkinat

Työllisyys- ja työmarkkina-alan yhteistyössä keskitytään vahvistamaan osaavan työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa sekä tukemaan naisten ja miesten mahdollisimman suurta osallistumista työmarkkinoille. Lisäksi pyritään siihen, että pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolella olevien henkilöiden lukumäärä olisi mahdollisimman pieni. Työttömyyden kannalta erityisen riskialttiita yhteiskuntaryhmiä ovat nuoret, ulkomailla syntyneet ja henkilöt, joilla on vain vähän muodollista osaamista. Pohjoismaiden työmarkkinoiden tarpeisiin sopivan osaamisen kehittämistä on syytä edistää.

Työympäristö

Työympäristöalalla tavoitteena on vahvistaa naisten ja miesten hyvää fyysistä ja psyykkistä työympäristöä. Tämä tapahtuu muun muassa ehkäisemällä työperäisiä sairauksia ja vammoja sekä kitkemällä kelvottomia työoloja, sosiaalista polkumyyntiä ja työelämärikollisuutta. Samalla keskitytään tiedon- ja kokemustenvaihtoon, joka koskee tehokkaita työympäristöstrategioita ja valvontamenetelmiä. Kun työympäristön myönteisistä tuottavuusvaikutuksista saadaan lisää tietoa, se voi parantaa kilpailukykyä ja pohjoismaisten ratkaisujen tunnettuutta.

Työoikeus

Työoikeusalan painopistealueita ovat työsuhdeturvan ja työmarkkinoiden joustavuuden välinen tasapaino, kunnollisten olojen takaaminen työmarkkinoilla sekä pohjoismaisen kolmikantamallin kehittäminen ja mukauttaminen. Työssä keskitytään myös EU-kysymyksiin sekä varhaiseen lainsäädäntötyöhön, meneillään oleviin neuvotteluihin, EU-lainsäädännön täytäntöönpanoon ja EU-tuomioistuimen päätöksiin.

Yhteistyön merkitys kansalaisille

Työelämäalan pohjoismainen yhteistyö mahdollistaa sen, että pohjoismaalaiset voivat kokea työehtojen ja työsuojelun olevan jokseenkin samalla tasolla eri Pohjoismaissa. Pohjoismaisten työmarkkinoiden liikkuvuutta pyritään edistämään, jotta toisessa Pohjoismaassa työskentely helpottuisi. Rajaesteiden poistamiseksi tehtävä pohjoismainen yhteistyö auttaa saamaan aikaan lakimuutoksia ja parantamaan lainsäädäntöeroihin liittyvää tiedonsaantia.

Iältään 18–30-vuotiaat nuoret voivat hankkia työkokemusta toisesta Pohjoismaasta sekä tutustua toisen Pohjoismaan työelämään, kieleen ja kulttuuriin Nordjobb-ohjelman kautta. Nordjobb-tarjontaa hyödyntää vuosittain noin 750 nuorta.

Työelämäalan tutkijat ja toimihenkilöt voivat hyödyntää yhteispohjoismaista osaamista ja hankkia tasokasta täydennyskoulutusta Pohjoismaisen työsuojelukoulutusinstituutin (NIVA) kursseilla.

Arbeidsliv i Norden -verkkolehdessä (Työelämä Pohjoismaissa) on uutisia ja taustatietoa työmarkkinoista, työympäristöstä ja pohjoismaiseen työelämämalliin liittyvistä työoikeuskysymyksistä. Lehden artikkeleissa havainnollistetaan sitä, miten uusi tekniikka, digitalisaatio, globalisaatio ja väestönkehitys vaikuttavat työelämään ja asettavat uusia vaatimuksia työntekijöille, työnantajille, viranomaisille ja työelämän järjestöille.

Pohjoismaisesta työelämäyhteistyöstä kerrotaan lisää Pohjoismaiden ministerineuvoston työelämäalan yhteistyöohjelmassa.