Itsemurhille nollavisio Pohjoismaissa

28.01.20 | Uutinen
Hav
Photographer
Johannes Jansson/norden.org
Riskiryhmiin kuuluvien kansalaisten sosiaaliset ja terveydelliset haasteet saattavat ääritapauksissa johtaa itsemurhiin. Pohjoismaiden neuvoston Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunta haluaa puuttua tilanteeseen ja esittää nyt itsemurhien nollavision hyväksymistä.

– Elämme maailman onnellisimmalla alueella, mutta silti monet nuoret päätyvät itsemurhaan ja riskiryhmiin kuuluvat ihmiset voivat huonosti. Pohjoismaiden neuvoston hyvinvointivaliokunta haluaa puuttua asiaan, totesi puheenjohtaja Bente Stein Mathisen valiokunnan tämänpäiväisen kokouksen jälkeen.

Vastavuoroista oppimista sosiaali- ja terveysalalla

Käytännössä Pohjoismaiden neuvoston hyvinvointivaliokunta haluaa luoda vuonna 2020 edellytykset tiedonvaihdolle muun muassa kuulemalla nuorisovastaanottojen henkilöstön kokemuksia. Kaiken kaikkiaan valiokunta haluaa

  • pyrkiä vähentämään itsemurhien määrää Pohjoismaissa 25 prosentilla vuoteen 2025 mennessä
  • pyrkiä ehkäisemään junan alle heittäytymällä tehtävät itsemurhat kokonaan vuoteen 2025 mennessä
  • pyrkiä ehkäisemään korkean riskin ryhmien itsemurhat kokonaan.

Vastavuoroinen oppiminen on pohjoismaisen yhteistyön kulmakivi. Se on keskiössä myös raportissa Tiedolla tehoa käytännön toimiin, jonka Islannin entinen sosiaaliministeri Árni Páll Árnason laati Pohjoismaiden ministerineuvoston tilauksesta. Pohjoismaiden neuvoston hyvinvointivaliokunta hyödyntää raporttia linjatessaan oman työnsä painopistealueita sosiaali- ja terveysalalla.

Elämme maailman onnellisimmalla alueella, mutta silti monet nuoret päätyvät itsemurhaan ja riskiryhmiin kuuluvat ihmiset voivat huonosti. Pohjoismaiden neuvoston hyvinvointivaliokunta haluaa puuttua asiaan.

Bente Stein Mathisen, Pohjoismaiden neuvoston Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunnan puheenjohtaja

Monia syitä ja kohderyhmiä

Itsemurhaan päätyy joka päivä kymmenen pohjoismaalaista. Esimerkiksi Norjassa itsemurhan tekevien määrä on kuusinkertainen liikenneonnettomuuksien kuolonuhreihin verrattuna. Jokaisen itsemurhan taustatarina on erilainen, mutta karkeasti jaoteltuna kyse on pahoinvoivista nuorista, mielenterveysongelmaisista henkilöistä, yksinäisistä vanhuksista, surevista ihmisistä ja päihderiippuvaisista. Syiden moninaisuus vaikeuttaa itsemurhien ennaltaehkäisyä, joten valiokunta haluaa keskittyä useisiin kohderyhmiin. Huomio on kaikissa ihmisryhmissä, jotka voivat huonosti sosiaalisten tai terveysongelmien vuoksi.

Sosiaalisesti kestävä Pohjola

Itsemurhien ehkäiseminen auttaa osaltaan toteuttamaan pohjoismaisen yhteistyön visiota, jonka mukaan Pohjola on vuonna 2030 sosiaalisesti kestävä alue: ”Haluamme yhdessä edistää osallisuutta, tasa-arvoa ja yhtenäisyyttä alueella, jossa on yhteiset arvot ja jossa vahvistetaan kulttuurivaihtoa ja hyvinvointia.”

Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunnan työn keskiössä on pohjoismainen hyvinvointimalli. Tavoitteenamme on löytää taloudellisesti kestäviä ratkaisuja, jotka ovat myös sosiaalisesti kestäviä. Valiokunnan toimialaan kuuluvat esimerkiksi lapset, nuoret, vammaiset ja ikäihmiset sekä päihteet ja väärinkäyttö. Valiokunta käsittelee lisäksi tasa-arvokysymyksiä, kansalaisoikeuksia, demokratiaa, ihmisoikeuksia ja rikollisuuden ehkäisyä. Muita valiokunnan käsittelemiä aihepiirejä ovat kotouttaminen, maahanmuutto ja pakolaiset, rakennus- ja asuntopolitiikka sekä alkuperäiskansojen edellytykset Pohjoismaissa.