Kulunut vuosi pohjoismaisessa yhteistyössä

29.12.20 | Uutinen
Nordiske flag foran Riksdagen i Stockholm
Photographer
Magnus Fröderberg/norden.org
Vuoden 2020 koronapandemia aiheutti yllättäviä haasteita pohjoismaiselle yhteistyölle. Tästä huolimatta yhteistyö on jatkanut kehittymistään, ja tapahtumia on järjestetty valtavasti. Seuraavassa on poimintoja kuluneen yhteistyövuoden tärkeimmistä uutisista.

Tammikuu

  • Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaat vaihtuivat vuoden alussa. Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajuus siirtyi Islannille, ja Tanska, Färsaaret ja Grönlanti aloittivat Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajina.

 

  • Vuoden ensimmäiset poliittiset sopimukset syntyivät, kun rajaesteneuvosto hyväksyi vuoden painopistealueet, Pohjoismaiden neuvoston hyvinvointivaliokunta asetti itsemurhia koskevan nollavision ja Skotlannin hallitus ilmaisi halunsa lisätä yhteistyötä Pohjolan kanssa.

Helmikuu

  • Pohjoismaiset yhteistyöministerit sopivat alkaneen vuoden tavoitteista, ja pääteemana olivat vihreät arvot. Käytännön tavoitteista mainittiin hiilineutraaliutta edistävä tutkimus, kierto- ja biotalouden edistäminen sekä luonnon monimuotoisuuden turvaaminen.

 

  • Kaupunkiturvallisuutta edistävä Pohjoismaiden ministerineuvoston Nordic Safe Cities -aloite jatkoi vahvistumistaan itsenäisenä yhdistyksenä. 

Maaliskuu

  • COVID-19-pandemia tuotti pohjoismaiselle yhteistyölle suuria haasteita. Esimerkkeinä ovat Helsingin maaliskuisen teemaistunnon peruminen sekä Kööpenhaminassa sijaitsevan neuvoston ja ministerineuvoston sihteeristön tilapäinen sulkeminen.

 

  • Poliittista yhteistyötä tehtiin verkossa. Esimerkiksi pohjoismaiset yhteistyöministerit ja Pohjoismaiden sosiaali- ja terveysministerit vaihtoivat kokemuksiaan koronan torjumisesta. 

 

  • Pohjoismaiden neuvosto lähetti Pohjoismaiden pääministereille kirjeen, jossa se kehotti vahvistamaan kriisiaikoihin liittyvää yhteistyötä. Pohjoismaiden neuvosto teki myös kansainvälisen ulostulon tukemalla Puolan demokraattisia voimia.

Huhtikuu

  • Pohjoismaiden ympäristö- ja ilmastoministerit totesivat, että talouden koronaelvytyksessä on panostettava vahvasti vihreään siirtymään.

 

  • Pohjoismaiden neuvosto vaihtoi koronakokemuksia Skotlannin ja Islannin parlamenttien kanssa.

 

  • Rajaesteneuvosto totesi, että Pohjoismaiden tulisi kerätä ja vaihtaa kansallisia kokemuksia pandemian jälkeen. Pohjoismaiden ministerineuvosto taas osoitti vuosien 2020–2021 budjeteissaan rahoitusta COVID-19:ään liittyvään tiedontuotantoon.

 

  • Pohjoismaiden ministerineuvosto julkisti NordicBaltic.tech-sivuston, jossa voi jakaa kriisitilanteeseen liittyviä innovatiivisia digiratkaisuja Pohjoismaista ja Baltian maista.

Toukokuu

  • Pohjoismaiden tasa-arvoministerit korostivat, että koronatoimien ei pidä antaa heikentää tasa-arvopolitiikkaa lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Pohjoismaiden neuvoston hyvinvointivaliokunta korosti samoihin aikoihin kokemustenvaihdon merkitystä, jotta tulevissa kriiseissä kyettäisiin ehkäisemään eriarvoisuuden lisääntymistä.

 

  • Pohjoismaiden liikenneministerit sopivat alan yhteistyön vahvistamisesta painottaen vihreitä ja kestäviä ratkaisuja. Pohjoismaiden energiaministerit puolestaan linjasivat, että koronaelvytyksen tulee tukea energiamurrosta, ja hyväksyivät samalla julkilausuman pohjoismaisten sähkömarkkinoiden kehittämisestä. 

Kesäkuu

  • Rajaesteneuvosto lähetti Pohjoismaiden pääministereille kirjeen, jossa se kehotti laatimaan pohjoismaisen kriisistrategian.

 

  • Pohjoismaiden ministerineuvosto perusti ohjausryhmän, jonka tehtävänä on edistää Pohjolan rakennusalan harmonisointia ja vähentää hiilidioksidipäästöjä.

 

  • Pohjoismaiden neuvoston osaamis- ja kulttuurivaliokunta kehotti lisäämään pohjoismaisia kulttuuri-, koulutus- ja tutkimuspanostuksia vastauksena pandemian vaikutuksiin näillä aloilla.

Heinäkuu

  • Koronapandemia esti perinteisten yhteiskunnallisten kesätapahtumien järjestämisen, mutta demokratiakeskustelua pyrittiin jatkamaan erilaisissa etätapahtumissa. Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto järjestivät esimerkiksi yhdessä tanskalaismedia Altingetin kanssa etätapahtumat, joissa käsiteltiin Pohjolaa koronan jälkeen, valeuutisia sekä nuoria ja demokratiaa.

 

  • Rajaesteneuvosto selvitti pandemian vaikutuksia pohjoismaalaisten rajat ylittävään liikkuvuuteen. Selvityksen mukaan koronarajoitukset ovat aiheuttaneet paljon sekaannusta ja turhaumia monille raja-alueiden asukkaille. 

Elokuu

  • Visio 2030:n toteuttamiseen tähtäävän toimintasuunnitelman luonnos valmistui. 

 

  • Pohjoismaiden ministerineuvosto käynnisti keskustelusarjan, jonka tavoitteena oli kohdistaa huomiota LGBTI-ihmisten oikeuksiin ja mahdollisuuksiin Pohjolassa. Keskustelutilaisuuksia järjestettiin kaikissa kahdeksassa Pohjoismaassa elo–marraskuussa.

Syyskuu

  • Pohjoismaiden neuvosto tapasi Valko-Venäjän oppositiojohtajan Svjatlana Tsihanouskajan.

 

  • Pohjoismaiden asumisesta ja rakentamisesta vastaavat ministerit sopivat useista toimista, jotka vahvistavat rakentamisen kiertotalouteen liittyvää yhteistyötä, yhdenmukaistavat rakentamismääräyksiä ja tiivistävät EU-tason yhteistyötä.

 

  • Pohjoismaiset yhteistyöministerit hyväksyivät pohjoismaiselle yhteistyölle konkreettisen nelivuotisen toimintasuunnitelman, joka perustuu yhteistyön 2030-visioon. 

 

  • Pohjoismaiden neuvoston johtaja Britt Bohlin ilmoitti luopuvansa tehtävästään vuoden 2021 alussa henkilökohtaisista syistä.

Lokakuu

  • Pohjoismaiden neuvoston istuntoa ei järjestetty entiseen tapaan fyysisesti, mutta istuntoviikon ohjelmassa oli kosolti etäkokouksia ja -keskusteluja sekä digitaalinen palkintojenjakotilaisuus. Eniten palkintoja nappasivat suomalaiset ehdokkaat, joille meni kirjallisuuspalkinto, musiikkipalkinto sekä lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinto. Viikon poliittinen kohokohta oli Pohjoismaiden pääministerien, Pohjoismaiden neuvoston edustajien ja YK:n pääsihteerin António Guterresin välinen keskustelu.

 

  • Bertel Haarder valittiin Pohjoismaiden neuvoston presidentiksi vuodeksi 2021, jolloin puheenjohtajuus siirtyy Islannilta Tanskalle.

 

  • Suomi esitteli Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajakauden ohjelmansa vuodeksi 2021.

 

  • Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja tapasi uudelleen Pohjoismaiden neuvoston edustajia, jotka ilmaisivat tukensa valkovenäläisten demokratia- ja vapaustaistelulle.

Marraskuu

  • Choosing Green -keskustelutapahtuma kokosi yhteen yli 50 tutkijaa, ilmastoaktivistia ja poliitikkoa sekä nuorisojärjestöjen, teollisuuden, sosiaalialan ja kansalaisjärjestöjen edustajaa, jotka keskustelivat vihreästä siirtymästä koronan varjossa. Tapahtuma oli osa Pohjoismaiden ministerineuvoston valmistautumista Glasgow’ssa vuonna 2021 pidettävään COP26-ilmastokokoukseen.

 

  • Pohjoismaiden tasa-arvoministerit nostivat Pohjolan LGBTI-ihmisiin liittyvän työn tavoitetasoa uudella strategialla. Pohjoismaat ja Viro yhdistivät voimansa COVID-19-tutkimuspanostuksessa, ja sosiaalidemokraattien Flemming Møller Mortensenista tuli Tanskan uusi pohjoismaisen yhteistyön ministeri.

Joulukuu

  • Rajaesteneuvosto kehotti jälleen Pohjoismaiden valtiovarain- ja veroministereitä myöntämään rajatyöntekijöille poikkeuksen nykyisistä säännöistä, jotta näiden ei tarvitsisi maksaa veroja kahteen maahan.

 

  • Pohjoismaiden opetusministerit kiinnittävät huomiota nuorten pahoinvointiin muun muassa tekemällä aloitteen selvityksestä, jonka tarkoituksena on kartoittaa nuorten hyvinvointiin myönteisesti vaikuttavia toimia.

 

  • Färsaarelainen Kristina Háfoss nimitettiin Pohjoismaiden neuvoston uudeksi johtajaksi. Hän aloittaa tehtävässään helmikuun 2021 alussa. Háfoss on ensimmäinen färsaarelainen neuvoston johdossa.