Pohjoismailla on annettavaa ilmastonmuutoksen torjumisessa
Keskustelun alustajana toimivat Grönlannin luontoinstituutin tutkija Thomas Juul Pedersen ja meriympäristöyksikön päällikkö Nils Westergaard Tanskan puolustusvoimain Arktisk Kommando -osastosta, joka vastaa Grönlannin valvonnasta.
Alustus Ilmastonmuutos – tähänastiset tapahtumat ja ennuste tulevasta käsitteli Arktiksen ilmastonmuutosta.
Alustajien viesti oli yksiselitteinen: ilmastonmuutos on tosiasia. Erityisen ilmeistä tämä on Grönlannissa, jossa mannerjään sulamisella voi olla dramaattisia seurauksia.
– Ilmastonmuutos on realiteetti, josta ei ole epäilystäkään. Täällä Arktiksella sen huomaa paremmin kuin missään muualla. Jopa tutkijat ovat yllättyneet muutoksen nopeudesta. Aina, kun tutkijat saavat valmiiksi ilmastonmuutoksen etenemistä kuvaavan mallin, se on jo vanhentunut. Kaikki muuttuu nopeammin kuin kukaan osaa ennustaa, Juul Pedersen totesi.
Minusta tässä on monia pohjoismaisia yhteistyömahdollisuuksia. Me pohjoismaalaiset olemme innovatiivisia ongelmanratkaisijoita.
Merijää hupenee
Nils Westergaard ja hänen kollegansa Arktisk Kommandossa näkevät ilmaston lämpenemisen seuraukset jokapäiväisessä työssään. Jäättömien vesireittien lisääntyminen kasvattaa myös valvonta-alueen kokoa. Westergaardin mukaan myös Grönlannin pohjoispuolella on nyt jäättömiä merialueita.
– Se on haaste. Heti, kun jossakin on avovettä, sinne suuntaa ihmisiä hyödyntämään luonnonvaroja, ja meidän on otettava tämä huomioon työssämme.
Pohjoismaiden neuvoston presidentti Michael Tetzschner totesi omassa puheenvuorossaan, että ilmastonmuutos on yksi aikamme suurimmista haasteista. Samalla hän totesi, että Pohjoismailla myös annettavaa:
– Pohjoismaiden neuvosto on päättänyt edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden näkyvyyttä, ja ilmastonmuutos on niiden kannalta täysin keskeinen. Oman alueemme hyvien käytäntöjen avulla voidaan kartuttaa tietämystä myös muualla päin maailmaa. Samalla meidän on itse aktiivisesti hankittava tietoa muilta, Tetzschner sanoi.
Pohjoismaat hyviä ongelmanratkaisijoita
Pohjoismaiden neuvoston sosiaalidemokraattisen ryhmän tanskalaisjäsen Karin Gaardsted rummutti hänkin pohjoismaisen yhteistyön puolesta.
– Minusta asiassa on monia pohjoismaisia yhteistyömahdollisuuksia. Me pohjoismaalaiset olemme innovatiivisia ongelmanratkaisijoita, Gaardsted sanoi.
Tämä oli ensimmäinen kerta, kun vuonna 1952 perustettu Pohjoismaiden neuvosto tapasi Grönlannissa koko neuvoston voimin. Kokouspaikka näkyi vahvasti asialistassa, jonka kärjessä olivat ilmasto ja kestävä kehitys. Kokoukset pidettiin 12.–13. syyskuuta.
