Valko-Venäjä ja korona aiheina Pohjoismaiden neuvoston, Baltian ja Beneluxin yhteiskokouksessa
Silja Dögg Gunnarsdóttir och Oddný Harðardóttir i möte med Baltikum och Belarus.
Pohjoismaiden neuvoston presidentti Silja Dögg Gunnarsdóttir ja varapresidentti Oddný Harðardóttir etäkokouksessa Baltian yleiskokouksen ja Beneluxin parlamentin kanssa. Näytöllä näkyy Beneluxin parlamentin presidentti Gusty Graas.
Kokoukseen osallistuivat muiden muassa järjestöjen presidentit ja varapresidentit. He olivat kaikki yksimielisiä siitä, että Valko-Venäjän oppositiolle on syytä osoittaa tukea. Vahvana viestinä toimisi heidän mielestään myös se, jos kaikki kolme parlamentaarista yleiskokousta tukisivat yhtenä rintamana Valko-Venäjän kansaa ja maan rauhanomaisia demokraattisia voimia.
Pohjoismaiden neuvoston presidentti Silja Dögg Gunnarsdóttir raportoi kokouksesta, joka neuvostolla oli Valko-Venäjän oppositiojohtajan Svjatlana Tsihanouskajan kanssa 2. syyskuuta. Hän mainitsi opposition arvostavan suuresti kaikkea ulkopuolista tukea.
– Valko-Venäjän kansalle on tärkeää nähdä, että se ei kamppaile yksin. Kokouksessamme Tsihanouskaja painotti myös, että he eivät enää edusta oppositiota, vaan enemmistöä. Oppositiossa on Lukašenkan hallinto, Silja Dögg Gunnarsdóttir sanoi. Hänen lisäkseen Pohjoismaiden neuvostoa edustivat kokouksessa varapresidentti Oddný Harðardóttir ja tanskalaisjäsen Bertel Haarder.
Oddný Harðardóttir korosti, että tuenilmauksia oppositiolle on syytä jatkaa.
– Meidän parlamentaarikkojen on tehtävä voitavamme Valko-Venäjän kansan auttamiseksi. Media ja omat hallituksemme saattavat unohtaa tapahtumat muutaman viikon päästä, ja meidän on muistutettava heitä tilanteesta, hän sanoi.
Samoja haasteita pandemian aikana
Koronakeskusteluissa ilmeni, että kaikilla kolmella alueella oli ollut pandemian aikana varsin samanlaiset haasteet ja rajaongelmat ja että maakohtaiset rajoitustoimet ovat vaikeuttaneet alueellista yhteistyötä. Parlamentaarikot olivat myös samaa mieltä siitä, että koronakriisistä on otettava opiksi vastaisen varalle.
Silja Dögg Gunnarsdóttir otti lisäksi puheeksi Euroopan demokratian uhkakuvat. Hän sanoi olevansa hyvin huolissaan Puolan ja Unkarin kehityksestä demokratian, sananvapauden, tuomioistuinten itsenäisyyden sekä naisten ja LGBTI-ihmisten oikeuksien saralla.
– Uutta on nyt se, että nämä oikeudet ovat uhattuina myös EU:ssa. Erilaisia poliittisia mielipiteitä ja arvoja on toki kunnioitettava, mutta miten pitäisi toimia silloin, kun yksi EU-maa julistautuu suurelta osin LGBTI-vapaaksi vyöhykkeeksi tai kun toinen jäsenmaa romuttaa demokraattisia instituutioitaan? Silja Dögg Gunnarsdóttir pohti.
Pohjoismaiden neuvostolla, Baltian yleiskokouksella ja Beneluxin parlamentilla on pitkäaikaiset yhteistyösuhteet. Näillä kolmella parlamentaarisella yleiskokouksella on samat arvot, ja ne pyrkivät kaikki vahvistamaan Euroopan demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta.
