Valtiovarainministerien kielteinen kanta pakottaa rajatyöntekijät maksamaan veroa kahteen maahan

07.09.20 | Uutinen
Öresundsbron
Valokuvaaja
Johannes Jansson/norden.org

Tanskan ja Ruotsin välinen Juutinrauman silta täytti tänä vuonna 20 vuotta. Puoli vuotta kestänyt pandemia on kuitenkin aiheuttanut suuria ongelmia rajatyöntekijöille niin Juutinrauman alueella kuin Pohjolan muillakin raja-alueilla.

Jos pohjoismainen rajatyöntekijä on tehnyt korona-aikana etätyötä kotoa käsin, hän voi joutua maksamaan veroa kahteen maahan. Tämä on seurausta siitä, että Pohjoismaiden valtiovarainministerit eivät halua poiketa nykyisistä verotussäännöistä.
Pohjoismaisen verosopimuksen mukaan rajatyöntekijä maksaa veronsa työskentelymaahan. Koronan aikana monet rajatyöntekijät ovat kuitenkin tehneet työnantajansa kehotuksesta etätyötä kotoa käsin, joten heidän pitää maksaa veroa asuinmaahan jokaiselta etätyöpäivältä. Juutinrauman alueella on lisäksi erillinen verosopimus, Juutinrauma-sopimus. Sen mukaan vero maksetaan asuinmaahan, jos etätyön osuus on kolmen kuukauden aikana enemmän kuin 50 %. Pohjoismaisen rajaesteneuvoston puheenjohtaja Bertel Haarder kritisoi tilannetta kirjeessä, jonka hän lähetti Pohjoismaiden vero- ja valtiovarainministereille 2. kesäkuuta. Samalla hän ehdotti vastaavaa ratkaisua kuin minkä Pohjoismaat ovat jo tehneet sosiaali- ja työttömyysturvan osalta. Sen myötä etätyöntekijä kuuluu edelleenkin työskentelymaan järjestelmään. Tällainen ratkaisu mahdollistaisi sen, että rajatyöntekijät maksaisivat yhä veronsa työskentelymaahan asuinmaan sijasta. Nyt kirjeeseen on saatu vastaukset Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta, ja ne ovat yksiselitteisiä: ministerien mielestä nykytilanteessa ei ole syytä poiketa pohjoismaisesta verosopimuksesta tai Juutinrauma-sopimuksesta. Ongelman piiriin kuuluvien rajatyöntekijöiden on siis ilmoitettava tulonsa ja maksettava veroa sekä asuinmaahan että työskentelymaahan. Joissakin tapauksessa verovaroja lähetetään myös maasta toiseen. Tämä tuottaa lisätöitä työntekijälle, työnantajalle ja viranomaisille.

Myönteinen vastaus jäi haaveeksi

– Olen tyytyväinen siihen, että valtiovarainministerit vastasivat. Olisin kuitenkin toivonut yhtä myönteisiä vastauksia kuin mitkä saimme sosiaaliministereiltä. He ratkaisivat ongelman siten, että etätyöntekijöitä kohdellaan ikään kuin he kävisivät normaalisti töissä naapurimaassa. Toivottavasti asiassa ei ole vielä sanottu viimeistä sanaa – sehän tarkoittaisi, että rajatyöntekijöitä uhkaavat vastaavat ongelmat myös jatkossa. Aion jatkaa painostusta, Bertel Haarder sanoo.

Skånen läänin maaherra Anneli Hulthén on niin ikään pettynyt. Hänkin on tehnyt kovasti töitä, jotta rajatyöntekijöille koituisi pandemian aikana mahdollisimman vähän ongelmia.

– Uutinen on lievästi sanottuna masentava. Olisin toivonut ministereiltä ratkaisua asiaan, kun tilanne on niin poikkeuksellinen. Tämä olisi pitänyt saada ratkaistua. Rajatyöntekijät ovat kärsineet jo tarpeeksi koronapandemian aikana, Hulthén sanoi ja lisäsi, että hänen mielestään Pohjolan raja-alueiden edustajien tulisi jatkossakin tavata ja etsiä ratkaisuja yhteisiin ongelmiin.

Korona tuottanut 34 uutta rajaestettä

Veroasia on vain yksi esimerkki ongelmista, joita koronapandemia on aiheuttanut rajatyöntekijöille.  Rajaesteneuvosto, jonka tehtävänä on poistaa Pohjoismaiden vapaan liikkuvuuden esteitä, on kerännyt pandemian aikana tietoa maiden koronarajoitusten aiheuttamista rajaesteistä. Rajaesteneuvostoa ovat avustaneet työssä Pohjoismaiden rajaneuvontapalvelut. Yhteensä pandemian aikana on tunnistettu 34 uutta rajaestettä, joista 18 on ratkaistu ja 16 on yhä jäljellä. Kaikista esteistä on raportoitu pohjoismaisille yhteistyöministereille ja pohjoismaiselle yhteistyökomitealle. Rajaesteneuvoston tekemä selvitys osoittaa, että Pohjoismaiden erilaiset koronarajoitukset ovat aiheuttaneet sekaannusta ja turhaumia monille raja-alueiden asukkaille. Neuvoston kyselyyn vastasi 1 669 henkilöä, joista 82,5 prosenttia ilmoittaa maakohtaisten erojen luoneen ongelmia.  

    Ministerit lupaavat ottaa opikseen

    Koronataudin torjunnan maakohtaiset erot ja niiden aiheuttamat liikkuvuusongelmat saivat Bertel Haarderin ja rajaesteneuvoston lähettämään kesäkuussa kirjeen myös kaikkien Pohjoismaiden pääministereille. Kirjeessä pääministereitä kehotetaan laatimaan yhteispohjoismainen kriisistrategia, joka parantaisi tulevaa kriisinhallintaa. Lisäksi maita kehotetaan ilmoittamaan jatkossa toisilleen hyvissä ajoin rajat ylittävän liikkuvuuden rajoittamisesta. Tanskan pohjoismainen yhteistyöministeri Mogens Jensen kirjoittaa vastauksessaan, että pohjoismaiset yhteistyöministerit ovat keskustelleet tilanteesta toistuvasti ylimääräisissä kokouksissaan. – Olemme myös yhtä mieltä siitä, että kriisistä on otettava opiksi, jotta tulevissa kriiseissä oltaisiin paremmin varautuneita, Jensen kirjoittaa pohjoismaisten yhteistyöministerien puolesta.