Ilmastotoimet vai ilmastokriisi – poliittinen valinta

08.04.14 | Uutinen
Christina Gestrin og Steen Gade
Photographer
Audunn Nielsson/norden.org
Pohjoismaiden hallitusten tulisi tehdä määrätietoista työtä sen eteen, että EU:n valtionpäämiesten kesäkuussa järjestettävän Brysselin-kokouksen tuloksena olisi kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Pohjoismaiden neuvoston ympäristö- ja luonnonvaravaliokunta on antanut aiheesta lausunnon Akureyrissa järjestettävän Pohjoismaiden neuvoston teemaistunnon yhteydessä.

Pohjoismaiden neuvoston ympäristö- ja luonnonvaravaliokunnan lausunto 8. huhtikuuta 2014

YK:n ilmastopaneelin tuoreimmassa raportissa todetaan, että jos ilmastokehityksen suuntaa ei käännetä, ekosysteemit tuhoutuvat ja nälänhätä ja tulvat lisääntyvät. Tiede tarjoaa useita älykkäitä ratkaisuja maailman parantamiseksi. Kysymys on poliittisesta valinnasta!

Kööpenhaminan vuoden 2009 huippukokouksessa maailman johtajat päättivät tavoitteesta rajoittaa ilmaston lämpenemistä kahteen asteeseen vaarallisten muutosten estämiseksi ilmastossa. Pian on kulunut viisi vuotta, eikä vieläkään ole päästy sanoista tekoihin. Kasvihuonekaasuja kerääntyy ilmakehään 1–2 prosenttia enemmän joka vuosi. Jos maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt jatkuvat nykyisellä tasolla, maapallon lämpötila voi nousta 4 astetta tämän vuosisadan kuluessa. Tämä voi johtaa siihen, että ilmaston tila etenee pisteeseen, jonka jälkeen vaaralliset muutokset ilmastossa ovat peruuttamattomia. Päästöjen vähentäminen tulevien vuosikymmenten aikana voi vähentää tällaisen peruuttamattoman käänteen riskiä huomattavasti.

Pohjoismaiden ilmastopolitiikan tärkeimpänä tavoitteena tulisikin olla muun maailman sitouttaminen kansainväliseen sopimukseen, jolla voidaan pysäyttää vaaralliset muutokset maapallon ilmastossa.

Ilmastohaaste koskee kaikkia maita ja edellyttää maailmanlaajuista ratkaisua. Pohjoismaat aiheuttavat murto-osan maailman päästöistä. EU:kin aiheuttaa vain 11 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä, ja osuus on laskussa.  Pohjoismaiden ilmastopolitiikan tärkeimpänä tavoitteena tulisikin olla muun maailman sitouttaminen kansainväliseen sopimukseen, jolla voidaan pysäyttää vaaralliset muutokset maapallon ilmastossa. Yksi välttämätön askel tähän suuntaan on se, että EU:ssa päästään yksimielisyyteen edistyksellisestä ilmasto- ja energiapolitiikasta. EU-tavoitteen on katettava kasvihuonekaasupäästöt, uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta ja kokonaistavoitteen on oltava uskottava askel kohti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80–95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä suhteessa vuoden 1990 päästöihin.

EU on tähän asti osoittanut johtajuutta kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa.  Sen vuoksi on huolestuttavaa, että Euroopan valtionpäämiehet eivät maaliskuun kokouksessaan päässeet yksimielisyyteen yhteisestä eurooppalaisesta ilmastopolitiikasta, joka voisi toimia Euroopan panoksena kansainvälisen sopimuksen aikaansaamiseksi vuonna 2015. Edistyksellinen eurooppalainen ilmasto- ja energiapolitiikka, joka sisältää uusiutuvan energian laajemman käytön ja integroinnin EU:n sähkö- ja kaasumarkkinoilla, vähentäisi alueen riippuvuutta Venäjän energiasta. 

EU:n valtionpäämiehet tapaavat uudelleen kesäkuussa. YK:n uusi raportti on muistutus siitä, että EU:n tulee auttaa maailmaa välttämään kasvava ilmastokriisi, joka todennäköisesti aiheuttaisi nälänhädän ja katastrofien yleistymistä tuleville sukupolville. Tämän vuoksi Pohjoismaiden hallituksia kehotetaan tekemään määrätietoista työtä kunnianhimoisen ilmastopolitiikan hyväksymiseksi EU:n huippukokouksessa kesäkuussa 2014.

Pohjoismaiden neuvoston teemaistunto järjestetään tänään Akureyrissa Islannissa. Teemaistunto käynnistyy ajankohtaiskeskustelulla Ukrainan tilanteesta, jonka jälkeen vuorossa on teemakeskustelu luonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä. Teemaistunto käynnistyy kello 13 Islannin aikaa ja sitä voi seurata osoitteessa norden.org/temasession2014.