Pohjoismainen hyvinvointimalli selviää tulevaisuuden haasteista

20.08.16 | Uutinen
Elisabeth Aspaker
Photographer
Katrine Aakrann Ziesler/Foreningen Norden
Työttömyys, jakamistalous ja maahanmuutto haastavat pohjoismaisen mallin varsinkin työelämässä. Norjassa järjestetty Arendalsuka-politiikkatapahtuma osoitti kuitenkin sen, että pohjoismaiset huippupoliitikot uskovat malliin yhä lujasti.

Pohjoismainen hyvinvointimalli on useiden tutkimusten mukaan synnyttänyt maailman parhaat yhteiskunnat. Nyt malli kohtaa koko ajan uusia ja entistä suurempia haasteita. Onnistummeko me mukautumaan ja kehittämään hyvinvointivaltiota nykyisestä? Kyllä onnistumme, vastasivat Norjan Arendalsuka-politiikkatapahtumaan kokoontuneet huippupoliitikot. Se ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Jotta malli ei rapautuisi, meidän on pyrittävä säilyttämään pohjoismainen hyvinvointi ja kehittämään sitä.

Malli on osoittanut elinvoimaisuutensa myös kriisiaikoina. Mikään alue ei selvinnyt finanssikriisistä paremmin kuin me, ja tästä on kiittäminen kahta asiaa: solidaarisuutta ja yhteishenkeä. Vaalimalla näitä arvoja voimme ratkaista myös tulevat kriisit.

Pohjoismainen malli kriisipuskurina

Pohjoismaiden neuvoston tanskalainen presidentti Henrik Dam Kristensen huomautti, että juuri pohjoismainen malli on suojannut maitamme kriisiaikoina.

– Malli on osoittanut elinvoimaisuutensa myös kriisiaikoina. Mikään alue ei selvinnyt finanssikriisistä paremmin kuin me, ja tästä on kiittäminen kahta asiaa: solidaarisuutta ja yhteishenkeä. Vaalimalla näitä arvoja voimme ratkaista myös tulevat kriisit, Kristensen totesi.

Tanskan entinen ministeri ja EU-komissaari Poul Nielson toteutti aiemmin tänä vuonna Pohjoismaiden työelämää koskevan strategiaselvityksen. Nielsonin mukaan aikuiskoulutuksen pakollisuudella voitaisiin varmistaa se, että yhteiskuntamme kehittävät tulevaisuuden haasteiden edellyttämää osaamista.

Yhdessä hyviin ratkaisuihin

Henrik Dam Kristensen uskoo Nielsonin tavoin, että osaaminen työllistymisen salaisuus. Hän huomauttaa myös, että meidän tulisi ajatella uusia maanmiehiämme nykyistä enemmän työelämän voimavarana eikä vain kulueränä.

– Teemme suuren virheen, kun emme anna maahanmuuttajille todellisia mahdollisuuksia työelämässä. Heistä monilla on kotimaassa saatu ammattipätevyys, mutta heidät pakotetaan silti aloittamaan alusta. Heidän osaamistaan tulisi hyödyntää huomattavasti nykyistä enemmän, toteaa Pohjoismaiden neuvoston presidentti.

Norjan pohjoismainen yhteistyöministeri Elisabeth Aspaker piti puolestaan tärkeänä sitä, että pohjoismaisessa yhteistyössä keskustellaan konkreettisista ja ajankohtaisista ongelmista, kuten maahanmuuton kasvun vaikutuksista yhteiskuntiimme.

– Meillä on yhteiset edut ja yhteinen lähtökohta. Siksi meidän on etsittävä haasteisiin hyviä yhteisiä ratkaisuja, toteaa Aspaker, joka valmistelee parhaillaan Norjan vuonna 2017 alkavaa puheenjohtajakautta Pohjoismaiden ministerineuvostossa.