Puolustusyhteistyön tiivistämisestä päätettiin lopullisesti
Viisi Pohjoismaata esittelivät perjantaina puolustusalan uuden yhteistyösopimuksen, joka on seurausta muun muassa Venäjän aggressiivisesta toiminnasta Pohjoismaiden lähialueilla. Yhteistyösopimus esiteltiin norjalaisessa Aftenposten-lehdessä julkaistussa kirjoituksessa, jonka olivat allekirjoittaneet Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan puolustusministerit sekä Islannin ulkoministeri.
– Toivon hartaasti, että yhteistyöstä tulee tällä kertaa jotakin ja että huomiota kohdistetaan Baltian maiden turvallisuuteen, toteaa Pohjoismaiden neuvoston Tanskan-valtuuskunnan puheenjohtaja Bertel Haarder.
Hän korostaa myös nykyisen pohjoismaisen puolustusyhteistyön NORDEFCOn onnistumisia ja toivoo tämänkin yhteistyön lisäämistä.
Ehdotus turvallisuus- ja puolustuskomission perustamisesta
Bertel Haarder on jo pitkään ajanut ehdotusta, jonka mukaan Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajiston tulisi esittää pääministereille turvallisuus- ja puolustuskomission perustamista. Viimeksi vuoden 2014 lopulla Haarder kirjoitti Tanskan pääministerille Helle Thorning Schmidtille ja kehotti tätä tekemään komission perustamisesta aloitteen, kun Tanska toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaana vuonna 2015. Kirjeen kimmokkeena toimi Norjan entisen ulko- ja puolustusministerin Thorvald Stoltenbergin puhe Pohjoismaiden neuvoston istunnossa syksyllä 2014.
– Stoltenbergin istunnossa tekemä ehdotus oli loistava, ja mielestäni ministerien pitäisi ilman muuta tarttua siihen nyt julkaistun kirjoituksen jälkeen, Haarder sanoo.
Huomio Baltiaan
Pohjoismaiden neuvoston Tanskan-valtuuskunnan puheenjohtaja on erityisen tyytyväinen siihen, että Pohjoismaiden ministerit ovat virallisesti ilmoittaneet halukkuutensa tehdä yhteistyötä muun muassa sotaharjoituksissa, puolustusmateriaalialalla, tiedustelutietojen kehittämisessä sekä kyberuhkiin valmistautumisessa.
– Olen iloinen siitä, että ministerit puhuvat ja kirjoittavat yhdessä. Tärkeintä on kuitenkin se, että sanat poikivat tekoja ja että mukana ovat myös Baltian maat. Baltian maat kuuluvat Natoon toisin kuin Suomi ja Ruotsin, mikä tietysti vaatii omanlaistaan huomiota, Bertel Haarder pohtii.
– Lisäksi korostaisin arktisen yhteistyön tärkeyttä. Laivaliikenne kasvaa jääpeitteen hävitessä, mikä asettaa entistä suurempia vaatimuksia puolustukselle, kriisivalmiudelle ja turvallisuudelle. Mehän teemme jo Islannin ilmatilan valvontaan liittyvää yhteistyötä, ja sitä kannattaisi laajentaa. Lopuksi on ensiarvoisen tärkeää keskittyä kyberturvallisuuteen. Viimeksihän nähtiin, miten terroristijärjestö Isis hakkeroi ja häiritsi ranskalaisen tv-kanavan toimintaa, Bertel Haarder toteaa.
