Yhteistyöllä nostetta Arktiksen kestävälle elinkeinokehitykselle
Arktisen talousneuvoston puheenjohtaja Tara Sweeney piti Pohjoismaita ja niiden välistä alueyhteistyötä napa-alueiden kasvun muutosvoimana.
– Kun teemme yhteistyötä ja sitoudumme yhteisiin tavoitteisiin, voimme olla mukana luomassa haluamaamme kehitystä, Sweeney korosti.
Keskustelussa palattiin toistuvasti paikallisyhteisöjen rooliin ja mahdollisuuksiin. Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Dagfinn Høybråten totesi, että arktisen alueen valtit – luonto ja luonnonvarat – luovat suuria mahdollisuuksia paikallistason talouskasvulle ja kestävälle kehitykselle. Suotavaa olisi, että menestyksen ajureina toimisivat paikalliset pk-yritykset.
– Ministerineuvosto on viime vuosina keskittynyt aiempaa enemmän Arktiksen talouskasvun edistämiseen. Näemme innovaatio- ja yrittäjyysmahdollisuuksia matkailun, biotalouden, ruoan ja ruokakulttuurin, luovien alojen sekä vihreän kasvun saralla, Høybråten sanoi.
Islantilaisen Matís-innovaatioyhteisön toimitusjohtaja Sveinn Margeirsson nosti puolestaan esiin innovointimahdollisuudet, joka piilee sinisessä biotaloudessa ja ennen kaikkea elintarvikealan bioteknologiassa.
– Tässä on erittäin tärkeää muistaa paikallinen innovointikapasiteetti, hän totesi.
Kestävän kehityksen tavoitteet mahdollisuutena
DNV GL Groupin vastuullisuusjohtaja Bjørn Haugland käsitteli YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ja totesi niiden tarjoavan 17 lähtökohtaa innovointiin. Pohjoismailla on nyt saumaa ottaa aloite käsiinsä ja tulla kansainväliseksi esikuvaksi.
– Pohjoismaissa on vahva keskinäinen luottamus, joka taas ruokkii innovointia. Yhteistyötä voidaan lisätä tunnistamalla vahvuudet, joilla voimme täydentää toisiamme, Haugland sanoi.
Pohjoismaiden ministerineuvoston arktisten asioiden vanhempi erityisasiantuntija Nauja Bianco totesi, että Arktiksen yrittäjyysilmapiiriä voisi hyödyttää näkökulman vaihtaminen etelä–pohjoinen-akselilta itä–länsi-akselille.
– Nykytilanteessa keskustelu on polarisoitunut etelän pääkaupunkien ja pohjoisen syrjäseutujen väliseksi sen sijaan, että pyrittäisiin tunnistamaan alueellisia ja paikallisia kumppanuuksia itä–länsi-suunnassa, Bianco sanoi. Hän sai taustatukea Luulajan pormestarilta Niklas Nordströmilta, joka korosti kaupunkien ja akateemisten yhteisöjen välistä itä–länsi-yhteistyötä.
Matkailulle lisää poliittista huomiota
Hurtigrutenin toimitusjohtaja Daniel Skjeldam kehotti virallista pohjoismaista yhteistyötä keskittymään nykyistä määrätietoisemmin kestävään matkailuun.
– Haluaisin nähdä Pohjolan kansainvälisesti tunnettuna kestävän matkailun alueena, Skjeldam sanoi.
Matkailun pohjoismaisia yhteistyömahdollisuuksia korosti myös Tromssan yliopiston professori Arne Trengereid.
– Yhteistyö on tärkeää, ja niin on myös tietynasteinen kilpailuhenkisyys. Olemme saaneet todella hyviä tuloksia, kun maat ovat kilpailleet esimerkiksi revontulimatkailun markkinoinnissa, Trengereid sanoi.
Vuonna 2017 laaditaan raportti, jossa Pohjoismaiden ministerineuvosto ja Arktinen talousneuvosto kartoittavat Arktiksen elinkeinopotentiaalia. Ministerineuvosto valmistelee vuoden aikana myös uuden pohjoismaisen arktisen yhteistyöohjelman, jonka läpäisevänä teemana ovat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet.
