Poliittinen sitoumus: Ruokahävikin vähentämisellä kohti vihreää Pohjolaa

Me Pohjoismaiden maa- ja metsätalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikeministerit olemme yksimielisiä siitä, että Pohjoismaiden on puolitettava ruokahävikkinsä vuoteen 2030 mennessä. Tänään me uudistamme sitoumuksemme Agenda 2030 -toimintaohjelmaan ja Pohjoismaiden Visio 2030:een. Korostamme myös, että ruokahävikin vähentäminen on ratkaisevan tärkeä kestävän kehityksen kysymys paitsi ilmaston ja ympäristön kannalta myös kestävien, resilienttien ja kilpailukykyisten ruokajärjestelmien toteuttamisessa.

Olemme vakaasti päättäneet edistää aktiivisesti ruokahävikin vähentämistä. Tavoitteen saavuttamiseksi kehotamme lisäämään yhteistyötä yli ruokajärjestelmien rajojen. Pohjoismaiden ministerineuvosto tukee tavoitetta lisäämällä yhteistyötä ja haluaa mahdollistaa uusien yhteenliittymien synnyn kehityksen kiihdyttämiseksi. Pohjoismaat voivat oppia toistensa onnistumisista ja vastoinkäymisistä ja vauhdittaa siten kansallista, alueellista ja kansainvälistä kehitystahtia.

Käynnistämme tänään useita yhteisiä panostuksia, joiden tavoitteena on vauhdittaa kehitystä alueellamme. Ruokahävikki on tärkeä kysymys, jota pidämme jatkossakin esillä pohjoismaisessa yhteistyössä ja jonka ratkaisemisessa autamme toisiamme. Haluamme kirittää myös kansainvälistä kehitystä ottamalla oppia muilta ja jakamalla omia kokemuksiamme.

Ilmasto ja ilmastonmuutos ovat aikamme suurimpia haasteita. Ne uhkaavat ihmisten toimeentuloa, elintarvikehuoltoa ja ruokaturvaa, mutta myös veden- ja ilmanpuhtautta. Muutokset vaikuttavat meihin kaikkiin, ja kielteisten ilmasto- ja ympäristövaikutusten vähentäminen on kaikkien maiden vastuulla. Tärkeänä osaratkaisuna on ruokahävikin vähentäminen.

Kestävät ruokajärjestelmät ovat edellytys globaalien kestävyystavoitteiden saavuttamiselle, mutta Pohjoismaissa heitetään roskiin tai tuhotaan nykyään noin 3,6 miljoonaa tonnia ruokaa joka vuosi. Se tarkoittaa valtavaa resurssihukkaa, josta syntyy myös suuret päästöt. Pohjoismaiden yhteisenä tavoitteena on luoda kestävät ja kilpailukykyiset ruokajärjestelmät. Meidän on toimittava yhdessä päästöjen vähentämiseksi ja resurssitehokkuuden parantamiseksi.

Ruokahävikki ei ole pelkkä kestävyyshaaste, vaan resurssihukka on myös taloudellinen kysymys kilpailukyvyn vahvistamisen näkökulmasta. Lisäksi se on eettinen kysymys, koska monilla ihmisillä on pulaa ravinnosta. Viime kädessä ruokahävikissä on kyse huoltovarmuudesta, jonka merkitys on kasvanut Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Järjestämämme Nordic Food Waste Summit 2023 kokosi yhteen asiantuntijoita, yrityksiä ja kansalaisjärjestöjä koko Pohjolasta. Konferenssi oli lähtölaukaus yhteistyömme syventämiselle, ja se poiki pohjoismaiselle yhteistyölle monia tärkeitä suosituksia. Pohjoismaiden ministerineuvosto sitoutuu nyt konferenssin seurantatyöhön ja pohjoismaisen yhteistyön vahvistamiseen välittömillä toimilla, jotka kiihdyttävät kehitystahtia.

Pohjoismaiden ministerineuvosto sitoutuu edistämään kestävän kehityksen tavoitetta 12 ja erityisesti tavoitetta 12.3 niin kansallisesti ja alueellisesti kuin kansainvälisestikin. Työ jakautuu useisiin panostuksiin, joista voidaan mainita seuraavat:

• Pidetään esillä ruokahävikin keskeisyyttä ympäristö- ja ilmastokysymyksenä. Hävikin vähentäminen lisää resurssitehokkuutta ja vähentää kielteisiä ympäristövaikutuksia. Pohjoismaat ottavat tästä vastuuta sekä kansallisesti että alueellisessa yhteistyössään. Pohjoismaat pyrkivät myös yhdessä antamaan tälle tärkeälle asialle kansainvälistä nostetta esimerkiksi COP28-kokouksessa, jossa Pohjoismaat voivat jakaa monia kokemuksia ja ottaa oppia myös muilta.
• Useilla Pohjoismailla on vapaaehtoisia sopimuksia ruokahävikin vähentämisestä, ja monissa maissa on meneillään keskusteluja ja selvityksiä lisälainsäädännön tarpeesta. Pohjoismaiden ministerineuvosto aikoo siksi järjestää keskusteluja, joissa aiheesta vastaavat pohjoismaiset toimijat voivat vaihtaa näkemyksiä ja tehdä yhteistyötä.
• Pohjoismaiden ministerineuvosto toimii isäntänä epäviralliselle verkostolle, jossa on mukana asiantuntijoita ja viranhaltijoita Pohjoismaiden virastoista ja ministeriöistä. Tarkoituksena on lisätä heidän keskinäistä tiedonvaihtoaan ja mahdollistaa nykyistä helpompi keskinäinen apu, joka liittyy kansallisiin ruokahävikkisuunnitelmiin.
• Pohjoismaiden ministerineuvosto laatii käsikirjan parhaista käytännöistä, jotka liittyvät ruokahävikkiä vähentävien strategioiden ja panostusten toteuttamiseen. Käsikirjassa esitellään esimerkkejä, jotka ovat tuottaneet hyviä tuloksia eri Pohjoismaissa ja jotka voivat tukea myös muiden maiden työtä.

MR-FJLS

Svandís Svavarsdóttir, Islannin ruoka-, maatalous- ja kalastusministeri

Høgni Hoydal, Färsaarten ulkoasiain-, kauppa- ja teollisuusministeri 

Peter Kullgren, Ruotsin maatalousministeri

Christian Wikström, Ahvenanmaan infrastruktuuri- ja ympäristöministeri 

Sandra Borch, Norjan maatalous- ja ruokaministeri 

Ole Henrik Krat Bjørkholt, Norjan terveys- ja hoivapalveluministeriön valtiosihteeri 

Kristina Sigurdsdatter Hansen, Norjan kalastus- ja elinkeinoministeriön valtiosihteeri

Karl Tobiassen, Grönlannin kalastus- ja pyyntiministeri

Jesper Wulff Pedersen, Tanskan elintarvikeministeriön toimistopäällikkö

Suomen maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin puolesta osastopäällikkö Minna-Mari Kaila