Pohjoismainen kotouttamisyhteistyö

Pohjoismaihin tuli vuosina 2015–2016 suuri määrä pakolaisia. Sen vuoksi Pohjoismaat aloittivat uuden yhteistyön, jossa kartutetaan tietämystä ja kehitetään menetelmiä pakolaisten ja maahanmuuttajien kotouttamisen tueksi.  Ministeriötasolla on ohjelman alusta saakka vaihdettu tietoa ja kokemuksia alan politiikasta, strategioista ja panostuksista. Kohderyhmän kanssa tiiviistä yhteistyötä tekevien kuntien ja kansalaisjärjestöjen tasolla taas on vertailtu menetelmiä, välineitä ja parhaita käytäntöjä, jotka ovat siirrettävissä kontekstista toiseen ja otettavissa nopeasti käyttöön.

Vuosiksi 2022–2024 on laadittu uusi ohjelma, joka perustuu kuuden vuoden aikana kerättyihin pohjoismaisiin kotouttamiskokemuksiin ja -tuloksiin. Uusi ohjelma painottaa entistä enemmän koulutuksen ja työmarkkinaintegraation roolia vastasaapuneiden pakolaisten ja maahanmuuttajien kotouttamisessa.

Ohjelma tukee seuraavia Pohjoismaiden ministerineuvoston Visio 2030 -toimintasuunnitelman tavoitteita:

Tavoite 7: Pohjoismaiden ministerineuvosto kehittää osaamista ja hyvin toimivia työmarkkinoita, jotka vastaavat vihreän talouden ja digitaalisen kehityksen asettamiin vaatimuksiin sekä tukevat vapaata liikkuvuutta Pohjoismaiden välillä.  

Tavoite 12: Pohjoismaiden ministerineuvosto säilyttää Pohjolassa vallitsevaa luottamusta ja yhteenkuuluvuutta, yhteisiä arvoja ja pohjoismaista yhtenäisyyttä ja pitää sen keskiössä kulttuuria, demokratiaa, tasa-arvoa, osallistamista, syrjimättömyyttä ja sananvapautta.

Kotouttamisohjelmaan sisältyy muun muassa seuraavat elementit:

Sivusto www.integrationnorden.org levittää pohjoismaista kotouttamistietoa yhteistyössä Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisten Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen ja Nordregio-tutkimuskeskuksen kanssa. Sivuston on määrä toimia tietopankkina, joka keskittyy ennen kaikkea pakolaisten ja maahanmuuttajien inkluusioon työmarkkinoilla ja pyrkii lisäämään Pohjoismaiden ministeriöiden, viranomaisten, kuntien ja kansalaisyhteiskunnan välistä osaamisen vaihtoa. Vuosittain valitaan lisäksi teema-alue, josta laaditaan pohjoismainen tietokatsaus ja opettavaisia esimerkkejä sekä järjestetään osaamisen vaihtoon liittyvää toimintaa. Hankkeen kehityksen tukena on asiantuntijaryhmiä, ja useat ad hoc -verkostot jakavat tietämystään sen teema-alueista.

Kansalaisyhteiskunnan toimijat ja tutkijat voivat hakea rahoitusta hankkeisiin, joissa kehitetään uutta tietoa sekä uusia menetelmiä ja yhteistyömuotoja kotouttamisen vahvistamiseksi. Tulevista hakuajoista tiedottaa Pohjoismainen hyvinvointikeskus.

Pohjoismaiden ministerineuvosto on koonnut pohjoismaisia kotouttamistilastoja, jotka koskevat muun muassa työllisyyttä, turvapaikanhakijoita ja maahanmuuttajien alkuperämaita. 

Yhteistyöohjelmasta vastaa Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristössä osaaminen ja hyvinvointi -osasto. Ohjelman tukena on asiantuntijaryhmä, joka koostuu kotouttamisesta vastaavien Pohjoismaiden ministeriöiden edustajista. Asiantuntijaryhmä huolehtii siitä, että ohjelmatoiminta vastaa kansallisten hallitusten ja viranomaisten kotouttamistyön tavoitteita, poliittisia painopisteitä ja teemoja. Lisäksi on perustettu pohjoismainen maahanmuuttoasiantuntijafoorumi, jonka tavoitteena on luoda hyvää ja monipuolista tietopohjaa pohjoismaisen kotouttamisyhteistyön tueksi.

Toimintasuunnitelmassa kuvataan toimia, joilla Pohjoismaiden ministerineuvosto pyrkii saavuttamaan vision tavoitteet kolmella strategisella painopistealueella: vihreä Pohjola, kilpailukykyinen Pohjola ja sosiaalisesti kestävä Pohjola. Painopistealueisiin liittyy 12 tavoitetta. Alueet ja tavoitteet ohjaavat Pohjoismaiden ministerineuvoston kaikkea toimintaa seuraavien neljän vuoden ajan. Toimintasuunnitelma on jaettu tavoitteiden mukaisesti 12 osaan.