Kansalaisyhteiskunnan roolia vahvistettava pohjoismaisessa yhteistyössä
– Pohjoismailla on tulevina vuosina edessään suuria haasteita, jotka liittyvät maahanmuuttoon, ääriliikkeiden ehkäisyyn ja ympäristöhaasteisiin. Yhdessä meillä on vahva ääni kansainvälisessä yhteisössä, ja ratkaisuihimme sisältyy aina hyvää yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan kanssa. Pakolaiskriisin ratkaiseminen tai ääriliikkeiden torjuminen edellyttävät sitä, että vedämme yhtä köyttä paikallisyhteisöjen kanssa. Tässä on kyse sinusta, minusta ja yhteisestä tulevaisuudestamme, sanoo norjalaisparlamentaarikko Bengt Morten Wenstøb, joka toimii valiokunnan tiedottajana tässä asiassa.
Pohjoismaiden neuvoston parlamentaarikot ovat täysin yksimielisiä siitä, että kansalaisyhteiskunnan osallistumista yhteistyöhön tulisi lisätä. Näkemykset eroavat kuitenkin siinä, miten kansalaisten roolia tulisi vahvistaa. Pohjimmiltaan kyse on periaatteellisesta keskustelusta, joka koskee kahta erilaista kansalaisvaikuttamisen vaihtoehtoa:
- Kansalaisyhteiskunnan osallistumista vahvistetaan kasvattamalla kansallisen tason vaikutusmahdollisuuksia.
- Kansalaisyhteiskunnan osallistumista vahvistetaan siten, että kansalaiset tekevät aloitteita suoraan Pohjoismaiden neuvostolle.
Norden-yhdistysten liitto on tehnyt ehdotuksen pohjoismaisesta kansalaisaloitteesta. Sen esikuvana on eurooppalainen kansalaisaloite, joka antaa kansalaisille mahdollisuuden tehdä aloitteita suoraan Euroopan komissiolle. Yhdistys on ottanut vaikutteita myös Suomesta, jossa kaikki äänioikeutetut voivat ehdottaa kansalaisaloitteella uutta lakia, muutosta voimassa olevaan lakiin tai olemassa olevan lain kumoamista. Kansalaisaloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi, jos se saa vähintään 50 000 kannattajaa kuudessa kuukaudessa.
Kansalaisaloitteilla potkua yhteiskunnalliseen osallistumiseen
Suomi päätyi tähän malliin lisätäkseen politiikkaan osallistumista, koska äänestysaktiivisuus on Suomessa huomattavasti vähäisempää kuin muissa Pohjoismaissa.
Kansanedustaja sekä kansalais- ja kuluttajavaliokunnan jäsen Maarit Feldt-Ranta (sd) kertoo, että monet nuoret kokevat olevansa yhteiskunnan ulkopuolella. Kansalaisaloitteiden mahdollistaminen onkin vaikuttanut asiaan myönteisesti.
– Vaikka suomalaisnuoret ovat monellakin saralla maailman parhaita, yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisessa he ovat heikoimpien joukossa. Kansalaisaloite on antanut poliittisen kipinän yli puolelle miljoonalle suomalaiselle, jotka eivät ilman tätä mahdollisuutta olisi välttämättä osallistuneet demokratiaan. Ensimmäisten aloitteiden joukossa oli aloite sukupuolineutraalista avioliittolaista, ja siitä käytiin ennennäkemättömän kiivas keskustelu.
Kansalais- ja kuluttajavaliokunnan ruotsalaisjäsen Håkan Svenneling suhtautuu hänkin myönteisesti kansalaisaloitteen käyttöönottoon.
– Tämä on kiinnostava ehdotus. Antoihan Suomi ensimmäisenä myös naisille äänioikeuden. 20 vuoden päästä kansalaisaloitteet ovat kenties itsestään selvä osa demokratiaa.
