Kohti turvallisempaa Pohjolaa
Suomen puolustusministeri Carl Haglund pystyy luettelemaan useita saavutuksia muistellessaan vuotta 2013, jolloin NORDEFCO onnistui Suomen johdolla kokoamaan varovaiset poliittiset painopisteet yhdeksi visioksi.
– Visio korostaa Pohjoismaiden halukkuutta yhteistyön syventämiseen ja asettaa selkeät, vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet. Se tuo pitkän aikavälin suunnitteluun konkreettisen, kaivatun työvälineen ja toimii myös Pohjoismaiden puolustusvoimien konkreettisena ja kauaskantoisena poliittisena ohjausvälineenä, Haglund sanoo.
Carl Haglundin mukaan Pohjoismaiden neuvosto on tuonut poliittiseen ohjaukseen aivan uuden ulottuvuuden jalkauttamalla Pohjoismaiden puolustuspoliittisen yhteistyön parlamentteihin.
– Tämä on pakottanut meidät miettimään suuren yleisön tukea yhteistyölle ja muistuttanut meitä suuremmasta avoimuudesta, jonka pitäisi olla luonnollinen osa kaikkia pohjoismaisia yhteishankkeita. Kehitys on auttanut minua puheenjohtajana varmistamaan, että kotimaani parlamentaarikot ovat pysyneet koko vuoden ajan perillä puheenjohtajakauden ohjelmasta. Vastaavaa kehitystä on tapahtunut myös muissa Pohjoismaissa, mikä on sysännyt koko NORDEFCOa mukavasti eteenpäin.
Merkittävää etua yhteistoiminnasta
Suomen puolustusvoimien komentaja kenraali Ari Puheloinen näkee NORDEFCOn uudessa visiossa ne poliittiset tavoitteet, joita hän peräänkuulutti syyskuussa 2013 järjestetyssä pyöreän pöydän keskustelussa. Hän odottaakin jo kovasti sitä, että Pohjoismaiden sotilaallisessa ja poliittisessa yhteistyössä aletaan vuosia jatkuneen toimivan pragmatismin jälkeen neuvotella myös vaikeista kysymyksistä.
– Monet pohjoismaalaiset tietävät, että pohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä on hyötyä esimerkiksi tehtäessä yhteisiä materiaalihankintoja. Suurimmat taloudelliset hyödyt voidaan kuitenkin saavuttaa kaikkein monimutkaisimmassa yhteistyössä eli suorituskykyjen saralla.
Islannin ilmavalvonta
Parlamentaarikko Höskuldur Þórhallsson on innoissaan siitä, miten rakentavassa hengessä puolustuspoliittista yhteistyötä Pohjolassa nykyään tehdään. Pohjoismaiden neuvoston Islannin valtuuskunnan jäsenenä hän tuo maanmiestensä näkemyksiä esille pohjoismaisessa keskustelussa.
– Helsingissä käydyssä pyöreän pöydän keskustelussa koin, että Pohjoismaat ovat nyt halukkaampia kuin koskaan tekemään yhteistyötä puolustusasioissa. Suomi ja Ruotsi eivät kuulu Natoon, mutta silti ne haluavat lisätä puolustusyhteistyötä, mikä on mielestäni todella ilahduttavaa.
Islanti on Nato-jäsen, mutta sillä ei ole omia asevoimia. Helmikuussa 2014 Suomen ja Ruotsin lento-osastot harjoittelivat ensimmäistä kertaa yhdessä Islannin ilmatilan valvontaa.
– Islantilaiset ovat yleisesti ottaen hyvin rauhantahtoisia eivätkä halua maan osallistuvan minkäänlaisiin sotilasoperaatioihin. Kun on kyse puolustuspolitiikkaan, ilmavalvontaan tai terrorismin torjuntaan liittyvästä yhteistyöstä, heillä on kuitenkin aivan toinen ääni kellossa, Höskuldur Þórhallsson sanoo.
