Investointi varhaiskasvatukseen on investointi tulevaisuuteen

Raportti ”Early Childhood Education and Care – an Investment in the Future” tarjoaa lyhyen katsauksen varhaiskasvatusta koskevaan pohjoismaiseen tutkimustietoon. Katsaus osoittaa, että laadukas varhaiskasvatus vahvistaa lasten hyvinvointia sekä kielellisiä, sosiaalisia ja tunnetaitoja. Joidenkin tutkimustulosten mukaan varhaiskasvatukseen osallistuneet lapset pärjäävät myös muita paremmin koulussa. 

Vanhemmat taas pärjäävät tutkimusten mukaan paremmin työmarkkinoilla ja tulokehityksessä, mikäli heidän lapsensa ovat varhaiskasvatuksessa. 
Raportin on laatinut Pohjoismaiden koulutus- ja tutkimusvirkamieskomitean alainen työryhmä, ja sen suositukset ovat selväsanaiset:

1. Tarjotkaa laadukasta varhaiskasvatusta kaikille lapsille investoimalla varhaiskasvatuksen ammattilaisiin ja instituutioihin. Se on kannattavaa pitkällä aikavälillä.
2. Kannustakaa palveluiden käyttöön niissä ryhmissä, joissa varhaiskasvatuksen osallistumisaste on alle keskiarvon.
3. Laajentakaa tietopohjaa, jotta varhaiskasvatuksen vaikuttavuutta ja kykyä edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta Pohjoismaissa voitaisiin mitata. 

Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Karen Ellemann on itse koulutukseltaan opettaja, ja hän korostaa hyvän varhaiskasvatuksen merkitystä yhteiskuntiemme kehitykselle.

– Integroituneen, kestävän ja kilpailukykyisen Pohjolan keskeinen edellytys on se, että ylläpidämme ja vahvistamme sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja luottamusta Pohjoismaiden yhteiskunnissa. Meidän on edistettävä joka päivä sitä, että kaikilla olisi yhteiskunnassa yhdenvertaiset mahdollisuudet riippumatta sosiaalisesta, kielellisestä ja kulttuuritaustasta, sukupuolesta tai psyykkisistä ja fyysisistä eroista. Se muodostaa yhteiskuntiemme perustan, Ellemann sanoo.

Pohjola on monin tavoin varhaiskasvatuksen edelläkävijäalue, mutta meilläkin on haasteita.  

Monimuotoisuuden lisääntyminen yhteiskunnassa ja siten myös varhaiskasvatuksen instituutioissa vaatii Pohjoismailta investointeja instituutioihin ja niiden laadun kehittämistä. Huomio on kohdistettava pätevän henkilöstön kouluttamiseen lasten hyvinvoinnin, kehityksen ja kasvatuksen tukemiseksi. 

Koko Pohjolassa on haasteena kasvava pula pätevistä varhaiskasvattajista, ja kehitys on kyettävä kääntämään. 

Toinen yhteinen haaste on varhaiskasvattajien ja lastentarhanopettajien palkkataso, joka laahaa jäljessä julkisen sektorin muun korkeakoulutetun henkilöstön palkkakehityksestä. Alan työmarkkina on lisäksi vahvasti sukupuolittunut.