Opetuksen laatu ja oppilaskokoonpano pohjoismaisten oppimistulosten taustalla
Tutkimuksen mukaan oppimistulokset ovat pitkällä aikavälillä olleet parempia luokissa, joissa opetus on laadukkaampaa ja joissa oppilaat hallitsevat opetuskielen, omaavat riittävät pohjatiedot ja voivat henkisesti hyvin.
Tutkimukseen ”Effective and Equitable Teacher Practice in Mathematics and Science Education: A Nordic Perspective Across Time and Groups of Students” on analysoitu tietoja, jotka ovat peräisin kansainvälisestä matematiikan ja luonnontieteiden osaamisen arviointitutkimuksesta (TIMSS) vuosilta 2011, 2015 ja 2019. Tiedot osoittavat, että opetuksen laatu ja oppilaskokoonpano ovat muuttuneet vuosina 2011–2019 tavalla, joka on heikentänyt oppimistuloksia.
Entistä harvemmat oppilaat kokevat opetuksen olevan oppimista tukevaa ja selkeää. Opettajat puolestaan kertovat yhä haasteista, jotka liittyvät oppilaiden pohjatietojen puutteeseen ja muihin puutteellisiin oppimisedellytyksiin. Muutosta voidaan osittain selittää koululuokkien monimuotoisuuden lisääntymisellä. Se on seurausta huomattavista maahanmuuttoaalloista ja yhteiskunnallisista muutoksista, jotka ovat vaikuttaneet luokkien kokoonpanon Pohjoismaissa.
Opettajankoulutusta pitää vahvistaa siten, että opettajilla olisi eväitä aikamme heterogeenisten koululuokkien kohtaamiseen.
– Opettajan työstä on tullut yhä monimutkaisempaa ja vaativampaa. Vaikka opetuksen laatu olisi hyvä, on silti haastavaa opettaa luokkia, joissa oppilaat eivät osaa kieltä, häiritsevät opetusta tai ovat väsyneitä ja välinpitämättömiä. Opettajankoulutusta pitää vahvistaa siten, että opettajilla olisi eväitä aikamme heterogeenisten koululuokkien kohtaamiseen, summaa raportin toimituskuntaan kuuluva apulaisprofessori Nani Teig Oslon yliopistosta.
Näihin haasteisiin tarttumalla voitaisiin ehkäistä sitä, että muita paremmassa ja muita heikommassa asemassa olevien oppilaiden välinen kuilu syvenisi entisestään. Samalla voitaisiin ylläpitää opetuksen laatua ja yhdenvertaisuutta Pohjoismaiden koulutusjärjestelmissä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että oppimistulosten parantamiseksi on tärkeää panostaa opettajien antamaan tukeen ja opetuksen selkeyteen, kognitiivisesti aktivoivaan opetukseen sekä opettajankoulutukseen.
Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Karen Ellemannin mielestä tutkimuksen tulokset ovat tärkeitä tulevaisuuden koulutuspolitiikan kehittämisessä.
Uskomme vakaasti siihen, että suuriin kansainvälisiin opetus- ja oppimistutkimuksiin perustuvat pohjoismaiset vertailut tukevat koko Pohjolan koulutuspolitiikan kehittämistä.
– Kvalitatiiviset kansainväliset vertailutiedot ovat välttämätön osa näyttöön perustuvan politiikan kehittämistä. Siksi Pohjoismaiden ministerineuvosto on rahoittanut Northern Lights -julkaisusarjaa. Uskomme vakaasti siihen, että suuriin kansainvälisiin opetus- ja oppimistutkimuksiin perustuvat pohjoismaiset vertailut tukevat koko Pohjolan koulutuspolitiikan kehittämistä, Ellemann sanoo.
Nyt julkaistun raportin on laatinut Kansainvälinen koulutussaavutusten arviointijärjestö (IEA), ja sen on rahoittanut Pohjoismaiden ministerineuvosto. Julkaisu sisältyy ministerineuvoston Northern Lights -sarjaan.
