Nuka K. Godtfredsen (kuvitus) ja Martin Appelt

Nuka K. Godtfredsen
Photographer
Ilinniusiorfik
Nuka K. Godtfredsen ja Martin Appelt: Hermelinen, 2012

”Hermelinen” on harvinaisen kauniisti kuvitettu sarjakuva naisesta nimeltä ”Ukaliatsiaq” (Hermelinen), joka kehittyy shamaaniksi (henkienmanaajaksi). Tarina alkaa dramaattisesti, kun Hermelinen ryömii sisään löytämästään kallionhalkeamasta ja päätyy jääkarhun kitaan. Siellä hän oppii kehonsa jokaisen luun nimet – rituaali, joka kaikkien henkienmanaajaksi aikovien on läpäistävä. Yhdessä toisen shamaanin, Umimmakin, kanssa Hermelinen lähtee kohti länttä ja Kanadaa pitkälle ja salaperäiselle sivistysmatkalle. Lukija saa seurata hänen kehitystään, matkaansa ja tapaamistaan eskimoiden kanssa. Tapahtumat sijoittuvat 1100-luvulle, jolloin myöhäinen Dorsetin eli varhaiseskimojen kulttuuri kohtaa inuittien eli eskimoiden kulttuurin. Inuitit valtasivat vain muutaman sukupolven aikana kaikki arktisen Kanadan ja Grönlannin alueet, kun taas dorsetilaiset hävisivät jäljettömiin.

Hermelinen on siten historialliseen tietoon perustuva kuvitteellinen kertomus. Kuvat kertovat enemmän kuin sanat, mutta sarjakuvien kehyksissä ja puhekuplissa olevat tekstit täydentävät kuvia erinomaisella tavalla. 

Piirrokset ovat grönlantilaisen kuvittajan ja taiteilijan Nuka K. Godtfredsenin tekemiä. Hän on tehnyt läheistä yhteistyötä SILAn arkeologien kanssa. SILA on Tanskan kansallismuseon Grönlannintutkimuksen keskus (Nationalmuseets Center for Grønlandsforskning). Arkeologit ovat muun muassa pystyneet kertomaan entisajan yhdyskunnista ja kulttuureista. Kirja osoittaa siten vakuuttavaa tuntemusta varhaiseskimoiden ja eskimoiden vaatetuksesta, metsästysvälineistä, pyyntimenetelmistä sekä ennen kaikkea Kanadassa ja Grönlannissa entisaikoina asuneiden ihmisten ajatusmaailmasta.

Sarjakuva-albumilla on haluttu saavuttaa mahdollisimman monia lukijoita, varsinkin lapsia ja nuoria. Se sisältää Grönlannin viimeisimpiin arkeologisiin tutkimuksiin perustuvia kiehtovia ja alkuperäisiä kuvauksia. Tarina ja idea ovat Martin Appeltin.