Simo Rundgren (Indlæg)

Rouva presidentti! Kiitoksia ulkoministereiden raportista. Ainoa asia, joka tästä kokouksesta näyttää ylittävän uutiskynnyksen on osallistuminen Islannin ilmavalvontaan. Ainakin täällä Suomessa tilanne on tämä. Sitä ei katsota Suomessa pelkästään pohjoismaisena yhteistyökysymyksenä vaan sitä käsitellään ulkopoliittisena kysymyksenä. Suomessahan on totuttu keskustelemaan asioista niin, että päästään ulkopoliittisissa asioissa konsensukseen. Tämä on meidän historiamme.

Näyttää siltä, että hallituskaan ei ole vielä ehtinyt käydä tätä keskustelua. Kysynkin ulkoministeri Tuomiojalta: Miksi pääministeri ja ulkoministeri tekevät tämän ilmoituksen, kun näyttää siltä, että se ei ole hallitukselle itselleenkään vielä selkeä? Eri puolueitten suhtautumisesta tähän asiaan on tullut hyvin ristiriitaisia viestejä.

On tietysti luonnollista tässä tilanteessa, että keskustaoppositio on varauksellinen. Me olemmekin ilmoittaneet, että vasta sitten kun saamme lopullisen hallituksen kannan, muodostamme tähän myös itse lopullisen kannan.

Haluan kuitenkin muistuttaa, jotta pohjoismaiset kollegamme ymmärtäisivät meitä tässä, että vuonna 2009 eduskunnan puolustusvaliokunta Suomessa on yksimielisesti ottanut kannan, jonka mukaan se ei pidä Suomen osallistumista Islannin ilmavalvontaan mahdollisena. Silloin valiokunnan mielestä se, että Naton ulkopuolinen maa vastaisi Naton maan ilmatilan valvonnasta, ei ollut kestävällä pohjalla. Puolustusvaliokunta katsoi, että pohjoismaista yhteistyötä ilmavoimien kesken voidaan edistää parhaiten mm. yhteisellä harjoitustoiminnalla.

Toiseksi, Islannin ilmavalvontaan osallistuminen ei sovi laissa Suomen puolustusvoimista määriteltyihin kolmeen tehtävään, jotka ovat Suomen sotilaallinen puolustaminen, muiden viranomaisten tukeminen ja osallistuminen kansainvälisen kriisinhallintaan. Eduskunnassakin joudutaan siis käymään vielä aika vaativa prosessi tämän asian osalta.

Lopuksi totean, että me olemme erittäin motivoituneita pohjoismaisen yhteistyön tiivistämiseen ja kehittämiseen. Esimerkiksi arktisessa yhteistyössä on valtavia mahdollisuuksia, jotka ovat ikään kuin velvoitteitakin meille monessa mielessä. Rajaesteyhteistyö ja myös pohjoismainen turvallisuus- ja puolustusyhteistyö todella ovat niin tärkeitä, että niitä kehitetään esimerkiksi yhteiseen harjoitustoimintaan osallistumisella, yhteisiä puolustusmateriaalihankintoja edistämällä jne.

Tämä Islannin ilmavalvontaosallistuminen ei tuo tähän mitään lisäarvoa.

Skandinavisk oversettelse:

Fru president! Tack för utrikesministrarnas rapport. Det enda som verkar nå över nyhetströskeln under den här sessionen är deltagandet i övervakningen av Islands luftrum. Så är fallet åtminstone här i Finland. I Finland anses det inte bara vara en nordisk samarbetsfråga utan det behandlas som en utrikespolitisk fråga. I Finland har vi ju vant oss vid att diskutera frågor så att vi når konsensus i utrikespolitiska frågor. Sådan är vår historia.

Det ser inte ut som om regeringen heller hunnit föra denna diskussion ännu. Jag frågar utrikesminister Tuomioja: varför ger statsministern och utrikesministern denna redogörelse, då frågan inte ser ut att vara klar ens för regeringen själv? Vi har hört mycket motstridiga budskap om hur olika partier förhåller sig till denna fråga.

I denna situation är det förstås naturligt att centeroppositionen intar en reserverad hållning. Vi har också meddelat att vi fattar vår slutliga ståndpunkt till detta först då vi hört regeringens slutliga ståndpunkt.

Jag vill ändå påpeka, för att våra nordiska kolleger ska förstå oss, att riksdagens försvarsutskott år 2009 enhälligt intagit den ståndpunkten att ett finländskt deltagande i övervakningen av Islands luftrum inte är möjligt. Utskottet ansåg då att det inte vore hållbart om ett land utanför Nato svarade för övervakningen av ett Natolands luftrum. Försvarsutskottet ansåg att nordiskt samarbete mellan flygvapnen bäst kan främjas bland annat genom gemensam övningsverksamhet.

För det andra passar ett deltagande i övervakningen av Islands luftrum inte ihop med Finlands försvarsmakts tre lagstadgade uppdrag. De är att försvara Finland militärt, stöda andra myndigheter och delta i internationell krishantering. Också i riksdagen tvingas vi alltså genomföra en ganska krävande process i denna fråga.

Till slut konstaterar jag att vi är mycket motiverade att intensifiera och utveckla det nordiska samarbetet. Till exempel i det arktiska samarbetet finns enorma möjligheter som på sätt och vis också är förpliktelser för oss i många avseenden. Gränshindersamarbetet och det nordiska säkerhets- och försvarssamarbetet är så viktiga att vi utvecklar dem till exempel genom att delta i gemensam övningsverksamhet, främja gemensamma köp av försvarsmateriel och så vidare. Att delta i övervakningen av Islands luftrum ger inget mervärde.