Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon säännöt

Litteraturpris pressefoto
Photographer
norden.org
Säännöt tulevat voimaan 1. tammikuuta 2016 ja korvaavat vuoden 1961 säännöt sekä niihin vuosina 1964, 1971, 1983, 1984, 1990, 1996 ja 2009 tehdyt muutokset.

Pohjoismaiden neuvoston palkintojen tarkoituksena on lisätä kiinnostusta Pohjoismaiden väliseen kulttuuriyhteyteen ja ympäristöyhteistyöhön sekä antaa tunnustusta ainutlaatuisista taiteellisista ja ympäristöön liittyvistä saavutuksista. Palkinnoilla pyritään lisäämään pohjoismaisen yhteistyön näkyvyyttä ja tunnettuutta.

§ 1. Yleiset määräykset

Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto perustettiin vuonna 1961 Pohjoismaiden neuvoston suosituksesta.

Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon säännöistä päättävät Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto yhdessä.

Sääntöjen tarkistamisesta tulee aloittaa neuvottelut, mikäli Pohjoismaiden neuvosto tai Pohjoismaiden ministerineuvosto niin toivoo.

Säännöt tulee kumota ja Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto lakkauttaa, mikäli Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto ovat asiasta yksimielisiä.

Pohjoismaiden ministerineuvosto osoittaa toiminnan edellyttämät varat pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön budjetissa. Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon suuruus vahvistetaan budjettikäsittelyn yhteydessä.

Palkintoa hallinnoi Pohjoismaiden ministerineuvosto. Pohjoismaiden ministerineuvosto voi tehdä kolmannen osapuolen kanssa sopimuksen palkinnon sihteeristönä (palkintosihteeristö) toimimisesta.

§ 2. Palkittava teos

Palkinto myönnetään elossa olevan kirjailijan kaunokirjalliselle teokselle, joka on kirjoitettu jollakin Pohjoismaiden kielistä.

Pohjoismaiden kielillä tarkoitetaan islantia, norjaa, ruotsia, suomea, tanskaa, fääriä, grönlantia ja saamea.

Kaunokirjallisella teoksella tarkoitetaan tässä yhteydessä runo-, proosa- ja näytelmäteosta, joka on kirjallisesti ja taiteellisesti korkeatasoinen.

Islannin-, norjan-, ruotsin-, suomen- ja tanskankielisiä teoksia voidaan ottaa arvioitavaksi, jos ne ovat ilmestyneet ensimmäistä kertaa palkinnon myöntämisvuotta edeltäneiden kahden kalenterivuoden aikana. Fäärin-, grönlannin- tai saamenkielisiä ja ahvenanmaalaisia teoksia voidaan ottaa arvioitavaksi, jos ne ovat ilmestyneet ensimmäistä kertaa palkinnon myöntämisvuotta edeltäneiden neljän kalenterivuoden aikana.

Pohjoismainen palkintolautakunta voi päättää palkinnon jakamisesta osiin, jos palkittava teos on useamman tekijän – esimerkiksi kirjailijan ja kuvittajan – välisen yhteistyön tulos.

Palkinnonsaaja julkistetaan ja palkinto jaetaan kerran vuodessa Pohjoismaiden neuvoston päättämän tilaisuuden yhteydessä.
Pohjoismaiden neuvoston tulee viimeistään kalenterivuoden alussa ilmoittaa palkintosihteeristölle, missä ja milloin palkinto jaetaan.

Pohjoismaisen palkintolautakunnan tulee ilmoittaa palkinnonsaajaa koskeva päätöksensä perusteluineen Pohjoismaiden neuvoston johtajalle viimeistään kolme viikkoa ennen palkinnon jakamista.

§ 3. Kansalliset palkintolautakunnat ja pohjoismainen palkintolautakunta

Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnolla on kansalliset palkintolautakunnat Islannissa, Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa sekä yhteispohjoismainen palkintolautakunta.

Pohjoismaiden ministerineuvosto vahvistaa palkinnon hallinnointia koskevan käsikirjan kuultuaan ensin Pohjoismaiden neuvostoa ja palkintosihteeristöä. Käsikirjassa määritellään säännöt, jotka koskevat muun muassa

  • Palkintolautakuntien toimintaa
  • Palkintojen vuosiaikataulua
  • Äänestämistä
  • Palkintolautakuntien jäsenten ja varajäsenten palkkioita

 

Kansalliset palkintolautakunnat

Kukin kansallinen palkintolautakunta asettaa omat palkintoehdokkaansa.

Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan kansallisissa palkintolautakunnissa on kaksi varsinaista jäsentä ja yksi varajäsen. Suomen kansallisessa palkintolautakunnassa on yksi varsinainen jäsen ja yksi varajäsen kummaltakin kielialueelta.

Kansallisten palkintolautakuntien jäsenet nimittää Pohjoismaiden ministerineuvosto (pääsihteeri) kansallisten kulttuuriministeriöiden esityksestä. Jäsenten toimikausi on neljä vuotta, ja sitä voidaan jatkaa enintään toisella nelivuotiskaudella. Varsinaiset jäsenet ja varajäsenet vaihtuvat käsikirjan liitteessä 2 kuvatussa kiertojärjestyksessä.

Kaksi perättäistä nelivuotiskautta istuneet jäsenet ja varajäsenet voidaan nimittää lautakuntaan uudelleen neljän vuoden tauon jälkeen.

Ahvenanmaalta, Färsaarilta, Grönlannista ja saamelaiselta kielialueelta voidaan asettaa ehdolle yksi teos kustakin. Ehdokkaan asettaa kyseisen alueen kirjailijajärjestö tai vastaava elin. Tällöin palkintolautakuntaan otetaan liitännäisjäseneksi kyseisen kirjailijajärjestön tai vastaavan elimen edustaja. Liitännäisjäsenen nimen ilmoittaa Pohjoismaiden ministerineuvostolle kyseisen alueen kansallinen kulttuuriviranomainen. Liitännäisjäsen osallistuu lautakunnan työhön samoilla ehdoilla kuin varsinaiset jäsenet.

Jäsenten ja varajäsenten on oltava oman maansa kirjallisuuden asiantuntijoita ja tunnettava mahdollisimman hyvin myös muiden Pohjoismaiden kirjallisuutta.

Ehdokasasettelu

Kukin kansallinen palkintolautakunta voi asettaa ehdolle kaksi teosta. Lisäksi voidaan asettaa ehdolle yksi fäärinkielinen, yksi grönlanninkielinen, yksi saamenkielinen ja yksi ahvenanmaalainen teos.

Ehdokkaat on asetettava viimeistään kuusi kuukautta ennen palkinnon jakamista.

Kansallisella palkintolautakunnalla on ehdolle asetettuja teoksia koskeva vaitiolovelvollisuus ehdokkaiden julkistukseen saakka.

 

Pohjoismainen palkintolautakunta

Pohjoismainen palkintolautakunta valitsee palkinnonsaajan kansallisten palkintolautakuntien asettamista ehdokkaista.

Pohjoismaisessa palkintolautakunnassa on 10 varsinaista jäsentä, jotka ovat kansallisten palkintolautakuntien varsinaisia jäseniä. Palkintolautakunnassa on kaksi jäsentä Islannista, Norjasta, Ruotsista, Suomesta (yksi kummaltakin kielialueelta) ja Tanskasta sekä mahdollisia liitännäisjäseniä Ahvenanmaalta, Färsaarilta, Grönlannista ja saamelaiselta kielialueelta.

Pohjoismainen palkintolautakunta tekee päätöksen siitä, milloin ja miten palkintoehdokkaat julkistetaan.

Kansallisten palkintolautakuntien ja pohjoismaisen palkintolautakunnan jäsenten tulee ilmoittaa mahdollinen jääviytensä teoksia arvioitaessa. Jos jäsen katsotaan jääviksi, hän ei saa osallistua kyseisen tai kyseisten teosten käsittelyyn ja arviointiin. Jäävi jäsen voidaan korvata nimetyllä varajäsenellä. Jos jääviydestä ollaan erimielisiä, päätöksen tekee puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.

Kansallisten palkintolautakuntien päätökset palkintoehdokkaista ja pohjoismaisen palkintolautakunnan päätös palkinnonsaajasta ovat lopullisia, eikä niistä voida valittaa.

§ 4. Pohjoismaisen palkintolautakunnan toiminta

Pohjoismaista palkintolautakunnan palveluista vastaa Pohjoismaiden ministerineuvosto tai kolmas osapuoli, jonka kanssa Pohjoismaiden ministerineuvosto on tehnyt asiasta sopimuksen.


Pohjoismaisen palkintolautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan käsikirjasta ilmenevässä kiertojärjestyksessä.

Pohjoismainen palkintolautakunta on päätösvaltainen, kun paikalla on vähintään yksi edustaja kaikista osallistujamaista sekä mahdolliset liitännäisjäsenet Ahvenanmaalta, Färsaarilta, Grönlannista ja saamelaiselta kielialueelta.

Jos henkilökohtainen läsnäolo on täysin mahdotonta, jäsen voi osallistua tietoliikenneyhteyden välityksellä tai antamalla valtakirjan kansallisen lautakunnan toiselle jäsenelle.

Pohjoismainen palkintolautakunta tekee päätöksensä yksinkertaisella enemmistöllä. Palkinnonsaajan valinnassa noudatetaan kuitenkin erityissääntöjä, jotka on kuvattu käsikirjan äänestyssääntöjä koskevassa osiossa. Kullakin jäsenellä on yksi ääni.

Pohjoismaisella palkintolautakunnalla on palkittavaa teosta koskeva vaitiolovelvollisuus palkinnonsaajan julkistukseen saakka.

Pohjoismainen palkintolautakunta kokoontuu tavallisesti kerran vuodessa, ja kokouksesta laaditaan pöytäkirja.

§ 5. Hallinto ja talous

Pohjoismaiden ministerineuvosto voi tehdä kolmannen osapuolen kanssa sopimuksen palkintosihteeristönä toimimisesta. Palkintosihteeristö vastaa palkinnon hallinnoinnista ja lautakunnan jäsenten palvelemisesta. Palkintosihteeristön tehtävät ja vastaavat seikat vahvistetaan käsikirjassa.

Toiminnan tilikausi on kalenterivuosi.

Varojen hallinnoinnissa ja niiden käytöstä raportoimisessa tulee noudattaa Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetti-, taloushallinto-, kirjanpito- ja tilintarkastussääntöjä sekä Pohjoismaiden ministerineuvoston muita määräyksiä.

Jäsenten palkkiot maksetaan Pohjoismaiden ministerineuvoston päätöksen mukaisesti. Kulloisetkin palkkiot ilmenevät käsikirjasta.