Pohjoismaiden neuvosto

Pohjoismaiden neuvosto on virallisen pohjoismaisen yhteistyön parlamentaarinen elin. Pohjoismaiden neuvosto perustettiin vuonna 1952. Neuvostossa on 87 valittua jäsentä Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista sekä Ahvenanmaalta, Färsaarilta ja Grönlannista.

Information

Pohjoismaiden neuvosto

Valiokunnat
Tarkastuskomitea
Tarkastuskomitea on parlamentaarinen elin, joka valvoo yhteispohjoismaisin varoin rahoitettavaa toimintaa.
Siirry organisaatioon
Puheenjohtajisto
Pohjoismaiden neuvoston poliittinen johto eli puheenjohtajisto vastaa yleisistä poliittisista kysymyksistä, työsuunnitelmasta ja budjetista sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan parlamentaarisesta yhteistyöstä.
Siirry organisaatioon
Kestävä Pohjola -valiokunta
Valiokunta käsittelee asioita ja aiheita, jotka liittyvät ympäristön- ja luonnonsuojeluun sekä luonnonvaroihin – esimerkiksi luonnonvarojen käyttöön maa-, metsä- ja kalataloudessa. Työhön kuuluvat oleellisesti myös ilmastoasiat ja ilmastonmuutoksen vaikutukset, jotka näkyvät etenkin Pohjoismaiden pohjoisimmissa osissa, kuten Grönlannissa mannerjään sulamisena, mutta myös kansainvälisesti esimerkiksi ilmastopakolaisuutena. Kestävä Pohjola -valiokunnan toimialaan kuuluvat lisäksi kuluttajan oikeudet, kalastushallinto, maatalous- ja elintarvikepolitiikka, ydinturvallisuus, luonnon monimuotoisuus ja kestävä kehitys. Työssä keskitytään mainittujen aihepiirien pohjoismaisiin ja kansainvälisiin haasteisiin sekä niiden ratkaisumalleihin.
Siirry organisaatioon
Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunta
Valiokunta käsittelee asioita ja aiheita, jotka liittyvät kulttuuriin, tutkimukseen ja koulutukseen, peruskouluun, toiseen asteeseen, aikuiskoulutukseen sekä vapaaseen sivistystyöhön – mukaan lukien kieliyhteistyö, uusmedia, osaamisen kehittäminen ja koulutusinnovaatiot. Koulutus ja sivistys ovat monella tapaa väyliä hyvään työelämään ja siten myös hyvään nuoruuteen, aikuisuuteen ja perhe-elämään, jossa yksilön hyvinvointia eivät uhkaa esimerkiksi työttömyys, köyhyys tai väärinkäyttö. Valiokunnan toimialaan kuuluvat myös kansalaisyhteiskunta ja kolmas sektori, koska niillä on keskeinen rooli demokraattisessa hyvinvointiyhteiskunnassa. Muita valiokunnan käsittelemiä aihepiirejä ovat liikunta, kielet, elokuva ja media, yleinen ja monimuotoinen taide ja kulttuuri sekä lapsi- ja nuorisokulttuuri.
Siirry organisaatioon
Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunta
Valiokunnan työn keskiössä on pohjoismainen hyvinvointimalli. Tavoitteenamme on löytää taloudellisesti kestäviä ratkaisuja, jotka ovat myös sosiaalisesti kestäviä. Valiokunnan toimialaan kuuluvat esimerkiksi lapset, nuoret, vammaiset ja ikäihmiset sekä päihteet ja väärinkäyttö. Valiokunta käsittelee lisäksi tasa-arvokysymyksiä, kansalaisoikeuksia, demokratiaa, ihmisoikeuksia ja rikollisuuden ehkäisyä. Muita valiokunnan käsittelemiä aihepiirejä ovat kotouttaminen, maahanmuutto ja pakolaiset, rakennus- ja asuntopolitiikka sekä alkuperäiskansojen edellytykset Pohjoismaissa.
Siirry organisaatioon
Kasvu ja kehitys Pohjolassa -valiokunta
Valiokunta käsittelee asioita ja aiheita, jotka liittyvät työmarkkinoihin ja työympäristöön, elinkeinoihin, kauppaan ja teollisuuteen, energiaan, rajaesteiden torjumiseen sekä liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen. Pohjoismaisessa yhteistyössä on paljolti kyse myös työmarkkinoiden vapaasta liikkuvuudesta, joka on samalla yksi Pohjoismaiden lippulaivoista hyvinvoinnin ja elinkeinoelämän kannalta. Rajaesteiden torjuminen auttaa ylläpitämään kansainvälisesti arvostettua pohjoismaista mallia, ja se helpottaa kansalaisten mahdollisuuksia opiskella ja työskennellä yli rajojen. Valiokunnan toimialaan kuuluvat myös talous- ja rahapolitiikka – esimerkiksi tutkimuksen, tuotannon ja kaupan edellytykset sekä niihin liittyen markkinoiden ja työmarkkinoiden vapaa liikkuvuus Pohjoismaissa. Muita valiokunnan käsittelemiä aihepiirejä ovat alue- ja rakennepolitiikka, viestintä ja tietotekniikka.
Siirry organisaatioon
Vaalikomitea
Vaalikomitea valmistelee yleiskokouksen toimittamat vaalit ja tekee niihin liittyviä ehdotuksia.
Siirry organisaatioon
Puolueryhmät
Konservatiivinen ryhmä
Konservatiivisen ryhmän jäsenet edustavat seitsemää kansallista jäsenpuoluetta viidestä Pohjoismaasta sekä Ahvenanmaalta, Färsaarilta ja Grönlannista.
Siirry organisaatioon
Det Konservative Folkeparti (KF)
Fólkaflokkurin (Ff)
Høyre (H)
Moderat Samling för Åland
Moderat Samling för Åland on porvarillinen puolue. Puolue perustettiin 1967 ja sai nykyisen nimensä 2013, kun Moderaterna Åland ja Obunden samling yhdistyivät.
Siirry organisaatioon
Maltillinen kokoomuspuolue (M)
Maltillinen kokoomuspuolue on Ruotsin toiseksi suurin puolue. Suurin on porvarillinen Allianssi-koalitio. Maltillisella kokoomuspuolueella on ollut myös pääministerin salkku vuodesta 2006.
Siirry organisaatioon
Obunden Samling (ObS)
Kansallinen Kokoomus (kok)
Sjálfstæðisflokkurinn (Sj.)
Sosiaalidemokraattinen ryhmä
Sosiaalidemokraattinen ryhmä on Pohjoismaiden neuvoston suurimpia puolueryhmiä, ja siinä on jäseniä kaikkien Pohjoismaiden sekä Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin sosiaalidemokraattisista puolueista.
Siirry organisaatioon
Det norske Arbeiderparti (A)
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP)
SDP on yksi Suomen suurimmista puolueista. Suomen edellinen sosiaalidemokraattinen presidentti oli Tarja Halonen vuosina 2000–2012.
Siirry organisaatioon
Javnaðarflokkurin (Jvfl.)
Samfylkingin (Sf)
Siumut (S)
Socialdemokraterna på Åland (ÅSD)
Ahvenanmaan sosiaalidemokraattinen puolue on maakunnan vanhin puolue, joka perustettiin vuonna 1906.
Siirry organisaatioon
Socialdemokratiet (S)
Tanskalainen Socialdemokratiet-puolue perustettiin vuonna 1871. Tätä nykyä puolue on Tanskan toiseksi suurin.
Siirry organisaatioon
Sveriges Socialdemokratiska Arbetareparti (S)
Keskiryhmä
Pohjoismaiden neuvoston keskiryhmän jäsenet ja varajäsenet edustavat Pohjoismaiden sekä Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin keskustaliberaalisia, vihreitä ja kristillisdemokraattisia jäsenpuolueita.
Siirry organisaatioon
Flokkur fólksins (Flf)
Miðflokkurinn (Mifl)
Ålands framtid (ÅF)
Åländsk Center (ÅC)
Åländsk Center sai vuoden 2011 vaaleissa eniten paikkoja Ahvenanmaan maakuntapäiville (7 paikkaa 30:stä). Puolueella on kaksi ministerinsalkkua Ahvenanmaan maakunnan hallituksessa.
Siirry organisaatioon
Atassut (A)
Björt framtíð (BF)
Suomen Keskusta (kesk.)
Keskustapuolue (C)
Keskustapuolue on ruotsalainen poliittinen puolue, jolla on vihreä ja liberaalinen arvoperusta. Keskustapuolue painottaa työllisyyteen ja yrittäjyyteen, ilmastoon sekä hyvinvointiin liittyviä asioita.
Siirry organisaatioon
Vihreä Liitto (Vihr.)
Demokraatit (D)
Demokraatit on grönlantilainen liberaalipuolue.
Siirry organisaatioon
Framsókn
Framsóknarflokkurinn (Frfl)
Hållbart Initiativ
Hållbart Initiativ
Siirry organisaatioon
Ruotsin kristillisdemokraatit (KD)
Ruotsin kristillisdemokraatit on poliittinen puolue, jolla on kristillinen arvoperusta. Puolue profiloituu varsinkin hoitoon, hoivaan, perheeseen ja elinkeinoelämään liittyvillä asioilla.
Siirry organisaatioon
Suomen Kristillisdemokraatit (kd)
Kristeligt Folkeparti (KrF)
Liberal Alliance (LA)
Liberaalit (L)
Liberalerna på Åland (Lib)
Liberalerna på Åland on liberaalinen puolue. Se oli vuoden 2007 vaaleissa Ahvenanmaan suurin puolue, mutta vuoden 2011 vaaleissa puolueen kannatus heikkeni merkittävästi. Puolueella on nyt kuusi edustajaa Ahvenanmaan 30-paikkaisilla maakuntapäivillä, ja se on oppositiossa.
Siirry organisaatioon
Ympäristöpuolue vihreät (MP)
Ympäristöpuolue vihreät on ruotsalainen poliittinen puolue, joka edustaa vihreitä arvoja. Ilmastoasioiden lisäksi puolue keskittyy maahanmuuttoon, koulutukseen ja työllisyyteen.
Siirry organisaatioon
Miðflokkurin (Mfl.)
Moderaterne
Moderaterne (DK)
Siirry organisaatioon
Partii Inuit
Radikale Venstre (RV)
Yhteistyöpuolue
Sambandsflokkurin (sb)
Senterpartiet (Sp)
Sjálvstýrisflokkurin (Sjfl.)
Ruotsalainen kansanpuolue (RKP)
Ruotsalainen kansanpuolue pyrkii säilyttämään ruotsin kielen aseman Suomessa ja valvomaan suomenruotsalaisten etuja. Puolue on ollut hallituksessa vuodesta 1979 lähtien, ja sillä on ollut yksi tai kaksi ministerinsalkkua.
Siirry organisaatioon
Venstre (V)
Venstre (V), Norja
Viðreisn (Vi)
Viðreisn perustettiin 24. toukokuuta 2016, ja se sai ensimmäiset edustajansa Islannin yleiskäräjille syksyn 2016 parlamenttivaaleissa. Viðreisn kuuluu neuvoston keskiryhmään.
Siirry organisaatioon
Vapaa Pohjola
Pohjoismaiden neuvoston Vapaa Pohjola -ryhmään kuuluu jäseniä Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta. Ryhmä kannattaa vapautta, demokratiaa ja ajatusta itsenäisistä kansallisvaltioista.
Siirry organisaatioon
Tanskan kansanpuolue (DF)
Perussuomalaiset (ps)
Ruotsidemokraatit (SD)
Ruotsidemokraatit on kansallismielinen ja sosiaalikonservatiivinen poliittinen puolue. Puolue nousi Ruotsin valtiopäiville ensimmäisen kerran vuonna 2010.
Siirry organisaatioon
Pohjoismaiden vihreä vasemmisto
Pohjoismaiden neuvoston Pohjoismaiden vihreä vasemmisto -puolueryhmän jäsenet ja varajäsenet edustavat Pohjoismaiden sekä Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin vasemmistopuolueita. Puolueryhmässä on jäseniä kahdeksasta puolueesta.
Siirry organisaatioon
Alternativet (ALT)
Tanskan vihreä puolue ihmisille, jotka haluavat olla mukana edistämässä kestävää kehitystä, demokratiaa, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja yritteliäisyyttä.
Siirry organisaatioon
Enhedslisten (EL)
Inuit Ataqatigiit (IA)
Punaiset (R)
Socialistisk Folkeparti (SF)

Tanskan punavihreän puolueen perustana on sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja vihreä toiminta. Puolue ponnistelee kestävään kehitykseen ja tasa-arvoon perustuvan maailman puolesta, joka pohjautuu solidaarisiin arvoihin ja luonnon kunnioittamiseen.

Siirry organisaatioon
Sosialistisk Venstreparti (SV)
Tjóðveldi (T)
Vasemmistoliitto (Vas.)
Vasemmistoliitto on vasemmistopuolue, jonka arvoperustana ovat tasa-arvo, vapaus ja kestävä kehitys. Puolue on Suomen viidenneksi suurin.
Siirry organisaatioon
Vänsterpartiet (V)
Vinstrihreyfingin – grænt framboð (VG)
Vinstrihreyfingin – grænt framboð
Puolueryhmiin kuulumattomat
Sininen tulevaisuus
Danmarksdemokraterne
Danmarksdemokraterne
Siirry organisaatioon
Fremskrittspartiet (FrP)
Hreyfingin (Hr)
Naleraq (GL)
Nunatta Qitornai
Nunatta Qitornai
Siirry organisaatioon
Nye Borgerlige (NB)
Kansalliset valtuuskunnat
Pohjoismaiden neuvoston Ahvenanmaan-valtuuskunta
Pohjoismaiden neuvoston Tanskan-valtuuskunta
Pohjoismaiden neuvoston Suomen-valtuuskunta
Pohjoismaiden neuvoston Färsaarten-valtuuskunta
Pohjoismaiden neuvoston Grönlannin-valtuuskunta
Pohjoismaiden neuvoston Islannin-valtuuskunta
Kansallisten valtuuskuntien sihteeristöt
Täältä löydät tiedot kansallisten valtuuskuntien sihteeristöjen henkilökunnasta.
Siirry organisaatioon
Pohjoismaiden neuvoston Norjan-valtuuskunta
Pohjoismaiden neuvoston Ruotsin-valtuuskunta
Puheenjohtajakauden ohjelma
Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajakausi 2024
Rauha ja turvallisuus arktisella alueella on otsikkona Islannin puheenjohtajakaudella Pohjoismaiden neuvostossa vuonna 2024. Myös ympäristö ja tasa-arvo ovat mukana puheenjohtajuusohjelmassa.
Siirry organisaatioon
Pohjoismaiden neuvoston Norjan puheenjohtajakauden ohjelma 2023

Norjan puheenjohtajakauden painopistealueet ovat turvallinen Pohjola, vihreä Pohjola ja nuori Pohjola. Ne ovat tärkeitä aiheita näinä aikoina, kun Euroopassa käydään sotaa ja ilmasto- ja energiakriisi kärjistyvät. Nyt on tärkeämpää kuin koskaan tukeutua vahvaan pohjoismaiseen yhteishenkeen. Tulevaisuus on nykynuorissa, ja nuoret ovat Pohjoismaiden yhteiskuntien ja demokratioiden keskeisiä toimijoita.

Pohjoismaiden neuvoston Norjan puheenjohtajakauden ohjelma 2023 (pdf)

Siirry organisaatioon
Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2022 Suomen-puheenjohtajakauden ohjelma
Vuoden 2022 puheenjohtajakauden ohjelmassaan Suomi nostaa esille useita priorisoituja aihealueita, esimerkiksi sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä Pohjola sekä turvallinen Pohjola ja rajaton Pohjola. Huomiota kiinnitetään myös pohjoismaiseen hyvinvointimalliin sekä haasteisiin, jotka sitä odottavat etenkin koronapandemian seurauksena. Vuonna 2022 juhlistetaan myös Pohjoismaiden neuvoston 70. toimintavuotta, mikä on erinomainen tilaisuus pohtia yhdessä työtapoja, joilla pohjoismaisesta yhteistyöstä voidaan tehdä tehokkaampaa ja strategisempaa.
Siirry organisaatioon
Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2021 Tanskan-puheenjohtajakauden ohjelma
Tanskan puheenjohtajakauden ohjelmassa vuonna 2021 etusijalla ovat koronapandemiasta saadut pohjoismaiset kokemukset ja rajaesteiden poistaminen Pohjoismaiden väliltä. Puheenjohtajamaan painopistealueita ovat pohjoismainen puolustus- ja varautumisyhteistyö, pohjoismaiset ilmastotoimet, nuorille suunnattu pohjoismainen kieli- ja kulttuurialan toiminta sekä matkailuyhteistyö.
Siirry organisaatioon
Islannin puheenjohtajakauden ohjelma Pohjoismaiden neuvostossa 2020
Islanti painottaa puheenjohtajakaudellaan kolmea painopistealuetta: demokratian puolustaminen, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja pohjoismaisten naapurikielten osaamisen vahvistaminen.
Siirry organisaatioon
Ruotsin puheenjohtajakausi Pohjoismaiden neuvostossa vuonna 2019
Pohjoismaiden arki – demokratiaa ja kansalaisten tukea
Siirry organisaatioon
Pohjoismaiden neuvoston Norjan puheenjohtajakauden ohjelma 2018
Pohjoismainen yhteistyö on tärkeämpää kuin koskaan maailmassa, jota leimaa muutos ja rauhattomuus. Pohjoismaat ovat vahvempia yhdessä kuin yksinään, kun turvallisuuspoliittista todellisuutta on vaikeaa ennakoida ja muutostarve on suuri.
Siirry organisaatioon
Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2017 Suomen-puheenjohtajakauden ohjelma
Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2017 Suomen-puheenjohtajakauden ohjelma
Siirry organisaatioon
Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2016 Tanskan-puheenjohtajakauden ohjelma
Pohjoismaiden neuvoston Tanskan-puheenjohtajakauden ohjelma 2016
Siirry organisaatioon
Islannin puheenjohtajakausi Pohjoismaiden neuvostossa vuonna 2015

Islannin puheenjohtajakauden ohjelma Pohjoismaiden neuvostossa 2015

Siirry organisaatioon
Ruotsin puheenjohtajakausi Pohjoismaiden neuvostossa vuonna 2014
Pohjoismaiden neuvoston Ruotsin-puheenjohtajakauden ohjelma 2014
Siirry organisaatioon
Pohjoismaiden neuvoston sihteeristö
Pohjoismaiden neuvoston sihteeristö valmistelee puheenjohtajiston, valiokuntien ja muiden elinten käsittelemät asiat ja seuraa päätösten toteutumista.
Siirry organisaatioon
Pohjoismaiden neuvoston Brysselin-toimisto
Pohjoismaiden neuvostolla on Brysselissä toimisto, jonka tehtävänä on seurata Pohjoismaiden neuvostoa kiinnostavia EU-asioita sekä ylläpitää suhteita Brysselin pohjoismaisiin toimijoihin. Erityisen tärkeitä ovat Euroopan parlamentin ja Pohjoismaiden neuvoston väliset yhteydet. Syyskuussa 2017 avatussa toimistossa työskentelee yksi työntekijä.
Siirry organisaatioon
Nuorten Pohjoismaiden neuvosto (UNR)
Nuorten Pohjoismaiden neuvosto (UNR) on Pohjoismaiden poliittisten nuorisojärjestöjen yhteistyöfoorumi.
Siirry organisaatioon