Pohjoismaiden neuvosto

Tarkastuskomitea on parlamentaarinen elin, joka valvoo yhteispohjoismaisin varoin rahoitettavaa toimintaa.

Pohjoismaiden neuvoston poliittinen johto eli puheenjohtajisto vastaa yleisistä poliittisista kysymyksistä, työsuunnitelmasta ja budjetista sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan parlamentaarisesta yhteistyöstä.

Valiokunta käsittelee asioita ja aiheita, jotka liittyvät ympäristön- ja luonnonsuojeluun sekä luonnonvaroihin – esimerkiksi luonnonvarojen käyttöön maa-, metsä- ja kalataloudessa. Työhön kuuluvat oleellisesti myös ilmastoasiat ja ilmastonmuutoksen vaikutukset, jotka näkyvät etenkin Pohjoismaiden pohjoisimmissa osissa, kuten Grönlannissa mannerjään sulamisena, mutta myös kansainvälisesti esimerkiksi ilmastopakolaisuutena. Kestävä Pohjola -valiokunnan toimialaan kuuluvat lisäksi kuluttajan oikeudet, kalastushallinto, maatalous- ja elintarvikepolitiikka, ydinturvallisuus, luonnon monimuotoisuus ja kestävä kehitys. Työssä keskitytään mainittujen aihepiirien pohjoismaisiin ja kansainvälisiin haasteisiin sekä niiden ratkaisumalleihin.

Valiokunta käsittelee asioita ja aiheita, jotka liittyvät kulttuuriin, tutkimukseen ja koulutukseen, peruskouluun, toiseen asteeseen, aikuiskoulutukseen sekä vapaaseen sivistystyöhön – mukaan lukien kieliyhteistyö, uusmedia, osaamisen kehittäminen ja koulutusinnovaatiot. Koulutus ja sivistys ovat monella tapaa väyliä hyvään työelämään ja siten myös hyvään nuoruuteen, aikuisuuteen ja perhe-elämään, jossa yksilön hyvinvointia eivät uhkaa esimerkiksi työttömyys, köyhyys tai väärinkäyttö. Valiokunnan toimialaan kuuluvat myös kansalaisyhteiskunta ja kolmas sektori, koska niillä on keskeinen rooli demokraattisessa hyvinvointiyhteiskunnassa. Muita valiokunnan käsittelemiä aihepiirejä ovat liikunta, kielet, elokuva ja media, yleinen ja monimuotoinen taide ja kulttuuri sekä lapsi- ja nuorisokulttuuri.

Valiokunnan työn keskiössä on pohjoismainen hyvinvointimalli. Tavoitteenamme on löytää taloudellisesti kestäviä ratkaisuja, jotka ovat myös sosiaalisesti kestäviä. Valiokunnan toimialaan kuuluvat esimerkiksi lapset, nuoret, vammaiset ja ikäihmiset sekä päihteet ja väärinkäyttö. Valiokunta käsittelee lisäksi tasa-arvokysymyksiä, kansalaisoikeuksia, demokratiaa, ihmisoikeuksia ja rikollisuuden ehkäisyä. Muita valiokunnan käsittelemiä aihepiirejä ovat kotouttaminen, maahanmuutto ja pakolaiset, rakennus- ja asuntopolitiikka sekä alkuperäiskansojen edellytykset Pohjoismaissa.

Valiokunta käsittelee asioita ja aiheita, jotka liittyvät työmarkkinoihin ja työympäristöön, elinkeinoihin, kauppaan ja teollisuuteen, energiaan, rajaesteiden torjumiseen sekä liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen. Pohjoismaisessa yhteistyössä on paljolti kyse myös työmarkkinoiden vapaasta liikkuvuudesta, joka on samalla yksi Pohjoismaiden lippulaivoista hyvinvoinnin ja elinkeinoelämän kannalta. Rajaesteiden torjuminen auttaa ylläpitämään kansainvälisesti arvostettua pohjoismaista mallia, ja se helpottaa kansalaisten mahdollisuuksia opiskella ja työskennellä yli rajojen. Valiokunnan toimialaan kuuluvat myös talous- ja rahapolitiikka – esimerkiksi tutkimuksen, tuotannon ja kaupan edellytykset sekä niihin liittyen markkinoiden ja työmarkkinoiden vapaa liikkuvuus Pohjoismaissa. Muita valiokunnan käsittelemiä aihepiirejä ovat alue- ja rakennepolitiikka, viestintä ja tietotekniikka.

Vaalikomitea valmistelee yleiskokouksen toimittamat vaalit ja tekee niihin liittyviä ehdotuksia.

Konservatiivisen ryhmän jäsenet edustavat seitsemää kansallista jäsenpuoluetta viidestä Pohjoismaasta sekä Ahvenanmaalta, Färsaarilta ja Grönlannista.

Sosiaalidemokraattinen ryhmä on Pohjoismaiden neuvoston suurimpia puolueryhmiä, ja siinä on jäseniä kaikkien Pohjoismaiden sekä Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin sosiaalidemokraattisista puolueista.

Pohjoismaiden neuvoston keskiryhmän jäsenet ja varajäsenet edustavat Pohjoismaiden sekä Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin keskustaliberaalisia, vihreitä ja kristillisdemokraattisia jäsenpuolueita.

Pohjoismaiden neuvoston Vapaa Pohjola -ryhmään kuuluu jäseniä Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta. Ryhmä kannattaa vapautta, demokratiaa ja ajatusta itsenäisistä kansallisvaltioista.

Pohjoismaiden neuvoston Pohjoismaiden vihreä vasemmisto -puolueryhmän jäsenet ja varajäsenet edustavat Pohjoismaiden sekä Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin vasemmistopuolueita. Puolueryhmässä on jäseniä kahdeksasta puolueesta.

Täältä löydät tiedot kansallisten valtuuskuntien sihteeristöjen henkilökunnasta.

Rauha ja turvallisuus arktisella alueella on otsikkona Islannin puheenjohtajakaudella Pohjoismaiden neuvostossa vuonna 2024. Myös ympäristö ja tasa-arvo ovat mukana puheenjohtajuusohjelmassa.

Norjan puheenjohtajakauden painopistealueet ovat turvallinen Pohjola, vihreä Pohjola ja nuori Pohjola. Ne ovat tärkeitä aiheita näinä aikoina, kun Euroopassa käydään sotaa ja ilmasto- ja energiakriisi kärjistyvät. Nyt on tärkeämpää kuin koskaan tukeutua vahvaan pohjoismaiseen yhteishenkeen. Tulevaisuus on nykynuorissa, ja nuoret ovat Pohjoismaiden yhteiskuntien ja demokratioiden keskeisiä toimijoita.

Pohjoismaiden neuvoston Norjan puheenjohtajakauden ohjelma 2023 (pdf)

Vuoden 2022 puheenjohtajakauden ohjelmassaan Suomi nostaa esille useita priorisoituja aihealueita, esimerkiksi sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä Pohjola sekä turvallinen Pohjola ja rajaton Pohjola. Huomiota kiinnitetään myös pohjoismaiseen hyvinvointimalliin sekä haasteisiin, jotka sitä odottavat etenkin koronapandemian seurauksena. Vuonna 2022 juhlistetaan myös Pohjoismaiden neuvoston 70. toimintavuotta, mikä on erinomainen tilaisuus pohtia yhdessä työtapoja, joilla pohjoismaisesta yhteistyöstä voidaan tehdä tehokkaampaa ja strategisempaa.

Tanskan puheenjohtajakauden ohjelmassa vuonna 2021 etusijalla ovat koronapandemiasta saadut pohjoismaiset kokemukset ja rajaesteiden poistaminen Pohjoismaiden väliltä. Puheenjohtajamaan painopistealueita ovat pohjoismainen puolustus- ja varautumisyhteistyö, pohjoismaiset ilmastotoimet, nuorille suunnattu pohjoismainen kieli- ja kulttuurialan toiminta sekä matkailuyhteistyö.

Islanti painottaa puheenjohtajakaudellaan kolmea painopistealuetta: demokratian puolustaminen, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja pohjoismaisten naapurikielten osaamisen vahvistaminen.

Pohjoismaiden arki – demokratiaa ja kansalaisten tukea

Pohjoismainen yhteistyö on tärkeämpää kuin koskaan maailmassa, jota leimaa muutos ja rauhattomuus. Pohjoismaat ovat vahvempia yhdessä kuin yksinään, kun turvallisuuspoliittista todellisuutta on vaikeaa ennakoida ja muutostarve on suuri.

Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2017 Suomen-puheenjohtajakauden ohjelma

Pohjoismaiden neuvoston Tanskan-puheenjohtajakauden ohjelma 2016

Islannin puheenjohtajakauden ohjelma Pohjoismaiden neuvostossa 2015

Pohjoismaiden neuvoston Ruotsin-puheenjohtajakauden ohjelma 2014