Ruotsin puheenjohtajakausi Pohjoismaiden neuvostossa vuonna 2014

Pohjola Euroopassa – Eurooppa Pohjolassa

Pohjoismaiden neuvosto on valinnut Ruotsin valtuuskunnasta presidentin ja varapresidentin johtamaan neuvoston työtä vuonna 2014. Tässä ohjelmassa esitellään aiheita, joihin Ruotsi aikoo keskittyä puheenjohtajakautensa aikana. Ohjelma perustuu vuoden 2013 Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaan Norjan sekä hallitusten välistä yhteistyötä johtaneen ministerineuvoston puheenjohtajamaan Ruotsin työhön.

Islannin pääministeri esitteli Pohjoismaiden neuvoston istunnossa puheenjohtajakauden ohjelman Kasvuvoimaa – elinvoimaa, joka muodosta hyvän pohjan Pohjoismaiden ministerineuvoston Islannin-puheenjohtajakaudelle sekä Pohjoismaiden neuvoston ja ministerineuvoston yhteistyölle tulevana vuonna.  

Pohjoismaiden neuvoston toiminta kattaa monia aihealueita. Neuvostossa tehdään työtä, jolla on perustava merkitys maidemme väliselle yhteydelle ja jota sen vuoksi on jatkuvasti vietävä eteenpäin. Yksi esimerkki tästä työstä on sekä yksityishenkilöiden että yritysten toimintaa hankaloittavien rajaesteiden ennaltaehkäisy. Toinen esimerkki on kulttuurivaihdon edistäminen sen laajimmassa merkityksessä. Ympäristökysymykset ovat aina keskeisellä sijalla pohjoismaisessa yhteistyössä.

Puheenjohtajakauden Pohjola Euroopassa – Eurooppa Pohjolassa -ohjelman puitteissa Ruotsi aikoo painottaa erityisesti kolmea pääaluetta, jotka ovat:

• Pohjoismaiden yhteiset työmarkkinat
• luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen
• 200 rauhan vuotta Pohjoismaissa.

Pohjola Euroopassa – Eurooppa Pohjolassa

Ruotsin aloittaessa työnsä Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajana Eta-sopimuksen solmimisesta on kulunut tasan 20 vuotta. Puheenjohtajakauden päättyessä täyttyy puolestaan 20 vuotta siitä, kun pohjoismaisten EU-maiden määrä nousi yhdestä kolmeen. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana EU-maiden määrä on kasvanut kahdestatoista kahteenkymmeneenkahdeksaan. EU-yhteistyö on syventynyt ja laajentunut uusille aihealueille. On tärkeää, että me Pohjolassa otamme eurooppalaisen yhteistyön tosissamme ja hyödynnämme omaa asemaamme mahdollisimman hyvin.

Ruotsin puheenjohtajakauden aikana valitaan uusi Euroopan parlamentti sekä nimetään uuden komission edustajat. Haluamme hyödyntää mahdollisuuden vahvistaa suhteita entisestään ja edistää tehokasta pohjoismaista yhteistyötä sekä EU:n sisällä että EU:n kanssa. Pohjoismailla on suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa, jos ne käyvät aktiivista vuoropuhelua ja tekevät läheistä yhteistyötä EU:n ja muiden eurooppalaisten yhteistyöelinten tai valtioiden kanssa. Yhdessä voimme saada aikaan enemmän kiinnostusta, ymmärrystä ja tilaa pohjoismaisille näkökohdille kuin jokaisen maan toimiessa yksin.

Pohjoismaiden yhteiset työmarkkinat

Vuonna 2014 vietetään pohjoismaisten työmarkkinoiden 60-vuotisjuhlaa. Pohjoismaiset työmarkkinat ovat alusta alkaen olleet onnistunut panostus. Vuosien aikana on nähty kansalaisten muuttavan työn perässä niille alueille, joilla työvoiman tarve on ollut suurin. Tämä mahdollisuus on eduksi maiden elinkeinoelämälle ja antaa valinnanvapautta yksittäiselle kansalaiselle. Menestyksestä huolimatta Pohjoismaiden välisessä liikkuvuudessa on edelleen ratkaistavana monia ongelmia.

Nykyään yritykset kaikkialla maailmassa tarvitsevat oikeanlaista osaamista selvitäkseen maailmanlaajuisesta kilpailusta. Näin on myös Pohjolassa. Kansalliset työmarkkinat eivät aina riitä, mutta Pohjoismaissa on yhteensä 25 miljoonaa asukasta. Puheenjohtajakauden aikana haluamme edistää entisestään yhteispohjoismaisten työmarkkinoiden vahvistamista. Näin sekä yksityishenkilöt että yritykset voivat kasvaa ja hyödyntää täysin kaikkia mahdollisuuksiaan.

Korkea nuorisotyöttömyys on sitkeä ongelma useassa Pohjoismaassa. Työttömyys vaikuttaa usein nuorten elämänlaatuun myös työelämän ulkopuolella ja heikentää heidän tulevaisuudenuskoaan. Pohjoismaiden neuvosto on ministerineuvoston tapaan viime vuosina useasti osoittanut tekevänsä työtä tämän kysymyksen ratkaisemiseksi. Ruotsin puheenjohtajakauden aikana haluamme, että Pohjoismaiden neuvosto ja ministerineuvosto jatkavat työtä kerätyn tiedon ja kehitettyjen ideoiden pohjalta ja varmistavat, että kokemustenvaihto johtaa myös käytännön toimiin. Ruotsi haluaa puheenjohtajakaudellaan vuonna 2014 luoda Pohjoismaiden yhteisen kokemustenvaihtofoorumin, jonka puitteissa jokaisella maalla on mahdollisuus kertoa omista onnistuneista kokemuksistaan sekä saada tietoa muiden maiden menetelmistä nuorisotyöttömyyden murtamiseksi.

Koulutus on pohjoismaisessa hyvinvointimallissa keskeinen aihealue. Hyvinvointimallin säilyttämiseksi on ratkaisevaa, että kaikki voivat saada hyvän koulutuksen ja ammattitaidon. Pohjoismaissa monella koulutusalalla ei ole maiden välistä sopimusta tutkintojen hyväksymisestä tai koulutuksen sertifioinnista. Näin ollen yhdessä maassa suoritettua tutkintoa ei aina voi hyödyntää toisessa Pohjoismaassa. Haluamme nostaa tämän ongelman esiin sekä yksittäisen opiskelijan että pohjoismaisten työmarkkinoiden toimivuuden vuoksi ja pyrkiä siihen, että useammat nykyiset tutkinnot pätisivät kaikissa Pohjoismaissa.

Pohjoismaista hyvinvointimallia voidaan kehittää luonnollisesti yhteisillä sosiaali- ja työvakuutuksilla. Ruotsi haluaa puheenjohtajakaudellaan selvittää rajatyöntekijöiden kohtaamia ongelmia. Pohjoismaat ovat epäonnistuneet siinä suhteessa, että 60 vuotta yhteisten työmarkkinoiden perustamisen jälkeen rajatyöntekijöille ei ole selviä sääntöjä. Näihin asioihin liittyvät epäselvyydet voivat käytännössä muodostua esteeksi niille henkilöille, jotka harkitsevat toisessa Pohjoismaassa työskentelemistä.

Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen

Pohjolassa on tarvetta lisätä alueen luonnonvaroihin liittyvää yhteistyötä. Maailmanlaajuinen vaurastuminen on lisännyt alueemme mineraalien kysyntää. Kysyntä kasvaa todennäköisesti entisestään tulevaisuudessa sitä mukaa, kun entistä useamman maan taloudelliset resurssit kasvavat.

Näin syntyy uusia työtilaisuuksia alueille, joilta työpaikat ovat vuosikausia kadonneet aiheuttaen myös poismuuttoa, ja saadaan merkittäviä lisätuloja pohjoismaisiin valtionkassoihin. Kysynnän kasvu koskee kaasua, öljyä ja malmeja, mutta myös metsä, vesi ja maa ovat sekä nyt että tulevaisuudessa tärkeitä resursseja. Tilanne on monilta osin hyvä, vaikka luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyy myös ongelmia ja tavoiteristiriitoja. On tärkeää, että Pohjoismaiden neuvosto pyrkii rakentaviin ratkaisuihin ja ehdotuksiin näiden ongelmien välttämiseksi.

Luonnonvarojen hyödyntämisen kasvusta huolimatta esimerkiksi monet kaivoskaupungit eivät koe vastaavaa kasvua asukasluvussaan. Monet alalla työskentelevistä pendelöivät, ja heillä on usein asunto, perhe ja vapaa-aika muualla. On tärkeää varmistaa, että kaupungit ja paikkakunnat kehittyvät ja pystyvät vastaamaan kysyntään työtilaisuuksien lisääntymisen myötä. Luonnonvarojen on koiduttava myös paikallisyhteisön ja alueen hyödyksi. Tasa-arvonäkökulmasta on tärkeää, että molemmat sukupuolet kokevat löytävänsä luonnollisen paikan tässä yhteiskuntakehityksessä ja voivat osallistua siihen.

Tehokas pohjoismainen mineraaliteollisuus edellyttää myös toimivaa ja yhteen nivoutuvaa infrastruktuuria maiden välille. Erityisesti Pohjoismaiden pohjoisosissa on puutteita tässä suhteessa. Panostamalla pohjoismaiseen pikemmin kuin kansalliseen suunnitteluun voidaan säästää aikaa ja rahaa.

Mineraaliteollisuus aiheuttaa usein ympäristöuhkia. Saastumisen vaara on suuri ja usein kyseessä ovat suuret alueet. Entistä ahkerampi luonnonvarojen hyödyntäminen voi olla ristiriidassa ulkoilutoiminnan ja kasvavan matkailun kanssa. Pohjoismaiden pohjoisosissa vaarassa ovat alueet, joilla harjoitetaan pohjoismaisten alkuperäiskansojen perinteisiä elinkeinoja, kuten poronhoitoa, hylkeenpyyntiä ja kalastusta. Sekä ympäristönäkökohtien että kasvavan matkailualan vuoksi näillä alueilla on luotava tasapaino mineraalien louhinnan ja luonnonarvojen säilyttämisen välille.

Ruotsi pyrkii puheenjohtajakaudellaan siihen, että Pohjolassa kehitetään luonnonvarojen hyödyntämisen osalta yhteisiä panostuksia ja strategioita, joissa huomioidaan tiukat ympäristövaatimukset ja sosiaaliset näkökulmat ja jotka antavat sekä alkuperäiskansojen kulttuurille että matkailualalle mahdollisuuden kehittyä.

200 rauhan vuotta Pohjoismaissa

Tammikuussa 2014 tulee kuluneeksi 200 vuotta Kielin rauhan solmimisesta, josta käynnistyi maailmassa monilta osin ainutlaatuinen rauhan kausi tällä alueella. Rauhan merkitystä jokaiselle yksittäiselle maalle ja Pohjolalle kokonaisuutena ei voida yliarvioida.

Pohjoismaissa on saatu aikaiseksi vakaa yhteenkuuluvuus. Vuosisatojen sotimisen jälkeen olemme onnistuneet ratkaisemaan Pohjoismaiden välillä ilmenevät ristiriidat rauhan keinoin. Paljon puhuu myös sen puolesta, että nämä 200 rauhan vuotta ovat olleet tärkeä edellytys Pohjoismaiden onnistuneelle ja läheiselle yhteistyölle. Yksi merkki menestyksestämme on se, että muut maat kääntävät katseensa kohti Pohjolaa oppiakseen kokemuksistamme, etenkin koskien vanhojen ristiriitojen jättämistä taka-alalle ja hedelmällisen yhteistyön rakentamista rajojen yli. Meillä on yhteinen vastuu osallistua mahdollisuuksien mukaan sekä yhteinen kiinnostus oppia muilta.

Pohjoismainen yhteistyö tiivistyy nopeaan tahtiin myös puolustus- ja turvallisuuspolitiikan alalla. Pohjoismaiden neuvosto teki vuonna 2013 aloitteen pyöreän pöydän keskustelusta, johon myös puolustusministerit osallistuvat. Tätä onnistunutta aloitetta seurataan Ruotsin puheenjohtajakaudella, jonka aikana meidän tulee vastaavalla tavalla alustaa keskustelua ulkopoliittisesta yhteistyötä.

Pitkä rauhan kausi on mahdollistanut monien luottamuksellisten yhteyksien syntymisen maidemme välille. Laajaa yhteydenpitoa ja yhteistyötä on kaikilla tasoilla. Tämä on vaikuttanut myönteisesti myös pohjoismaisten kielten ymmärtämiseen. Yhtä tärkeää on, että saamme tietoa toistemme kulttuurista, ajattelutavoista ja yhteiskunnan järjestäytymisestä. Tätä tiedonvaihtoa meidän on vaalittava ja kehitettävä. Se on tärkeää, jotta voimme tulevaisuudessakin oppia toisiltamme, jatkaa yhteistyötä ja viime kädessä ratkaista myös tulevaisuuden ristiriitoja hyvien naapurien kesken vuoropuhelun ja sopimusten keinoin.

Tässä hengessä puheenjohtajamaa Ruotsi toivoo, että Pohjoismaiden neuvosto huomioi maidemme välillä 200 vuotta kestänyttä rauhaa.