Pohjoismainen yhteistyö on yksi maailman laajimmista alueyhteistyön muodoista. Yhteistyöhön osallistuvat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti.
Information
Content
News
Pohjoismaiden yhteistyö
Pohjoismaiden pääministerit
Päävastuu pohjoismaisesta hallitusyhteistyöstä on Pohjoismaiden pääministereillä. Pohjoismaisia pääministerikokouksia pidetään pari kertaa vuodessa, minkä lisäksi pääministerit tapaavat vuoden aikana muissa yhteyksissä.
Siirry organisaatioon
Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin johtajat
Pohjoismaiden ministerineuvoston työhön osallistuvat Ahvenanmaan maakunnan hallituksen sekä Färsaarten ja Grönlannin maakuntahallitusten edustajat. Syyskuussa 2007 hyväksytty Ahvenanmaan asiakirja on vahvistanut Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin osallistumista pohjoismaiseen yhteistyöhön.
Pohjoismaiden neuvosto
Neuvoston johtaja
Pohjoismaiden neuvoston Kööpenhaminan-sihteeristöä johtaa neuvoston johtaja. Apunaan hänellä on sihteeristön henkilökunta. Neuvoston nykyinen johtaja on färsaarelainen Kristina Háfoss.
Siirry organisaatioon
Valiokunnat
Tarkastuskomitea
Tarkastuskomitea on parlamentaarinen elin, joka valvoo yhteispohjoismaisin varoin rahoitettavaa toimintaa.
Siirry organisaatioon
Puheenjohtajisto
Pohjoismaiden neuvoston poliittinen johto eli puheenjohtajisto vastaa yleisistä poliittisista kysymyksistä, työsuunnitelmasta ja budjetista sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan parlamentaarisesta yhteistyöstä.
Siirry organisaatioon
Kestävä Pohjola -valiokunta
Valiokunta käsittelee asioita ja aiheita, jotka liittyvät ympäristön- ja luonnonsuojeluun sekä luonnonvaroihin – esimerkiksi luonnonvarojen käyttöön maa-, metsä- ja kalataloudessa. Työhön kuuluvat oleellisesti myös ilmastoasiat ja ilmastonmuutoksen vaikutukset, jotka näkyvät etenkin Pohjoismaiden pohjoisimmissa osissa, kuten Grönlannissa mannerjään sulamisena, mutta myös kansainvälisesti esimerkiksi ilmastopakolaisuutena. Kestävä Pohjola -valiokunnan toimialaan kuuluvat lisäksi kuluttajan oikeudet, kalastushallinto, maatalous- ja elintarvikepolitiikka, ydinturvallisuus, luonnon monimuotoisuus ja kestävä kehitys. Työssä keskitytään mainittujen aihepiirien pohjoismaisiin ja kansainvälisiin haasteisiin sekä niiden ratkaisumalleihin.
Siirry organisaatioon
Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunta
Valiokunta käsittelee asioita ja aiheita, jotka liittyvät kulttuuriin, tutkimukseen ja koulutukseen, peruskouluun, toiseen asteeseen, aikuiskoulutukseen sekä vapaaseen sivistystyöhön – mukaan lukien kieliyhteistyö, uusmedia, osaamisen kehittäminen ja koulutusinnovaatiot.
Koulutus ja sivistys ovat monella tapaa väyliä hyvään työelämään ja siten myös hyvään nuoruuteen, aikuisuuteen ja perhe-elämään, jossa yksilön hyvinvointia eivät uhkaa esimerkiksi työttömyys, köyhyys tai väärinkäyttö.
Valiokunnan toimialaan kuuluvat myös kansalaisyhteiskunta ja kolmas sektori, koska niillä on keskeinen rooli demokraattisessa hyvinvointiyhteiskunnassa. Muita valiokunnan käsittelemiä aihepiirejä ovat liikunta, kielet, elokuva ja media, yleinen ja monimuotoinen taide ja kulttuuri sekä lapsi- ja nuorisokulttuuri.
Siirry organisaatioon
Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunta
Valiokunnan työn keskiössä on pohjoismainen hyvinvointimalli. Tavoitteenamme on löytää taloudellisesti kestäviä ratkaisuja, jotka ovat myös sosiaalisesti kestäviä. Valiokunnan toimialaan kuuluvat esimerkiksi lapset, nuoret, vammaiset ja ikäihmiset sekä päihteet ja väärinkäyttö. Valiokunta käsittelee lisäksi tasa-arvokysymyksiä, kansalaisoikeuksia, demokratiaa, ihmisoikeuksia ja rikollisuuden ehkäisyä. Muita valiokunnan käsittelemiä aihepiirejä ovat kotouttaminen, maahanmuutto ja pakolaiset, rakennus- ja asuntopolitiikka sekä alkuperäiskansojen edellytykset Pohjoismaissa.
Siirry organisaatioon
Kasvu ja kehitys Pohjolassa -valiokunta
Valiokunta käsittelee asioita ja aiheita, jotka liittyvät työmarkkinoihin ja työympäristöön, elinkeinoihin, kauppaan ja teollisuuteen, energiaan, rajaesteiden torjumiseen sekä liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen. Pohjoismaisessa yhteistyössä on paljolti kyse myös työmarkkinoiden vapaasta liikkuvuudesta, joka on samalla yksi Pohjoismaiden lippulaivoista hyvinvoinnin ja elinkeinoelämän kannalta. Rajaesteiden torjuminen auttaa ylläpitämään kansainvälisesti arvostettua pohjoismaista mallia, ja se helpottaa kansalaisten mahdollisuuksia opiskella ja työskennellä yli rajojen. Valiokunnan toimialaan kuuluvat myös talous- ja rahapolitiikka – esimerkiksi tutkimuksen, tuotannon ja kaupan edellytykset sekä niihin liittyen markkinoiden ja työmarkkinoiden vapaa liikkuvuus Pohjoismaissa. Muita valiokunnan käsittelemiä aihepiirejä ovat alue- ja rakennepolitiikka, viestintä ja tietotekniikka.
Siirry organisaatioon
Vaalikomitea
Vaalikomitea valmistelee yleiskokouksen toimittamat vaalit ja tekee niihin liittyviä ehdotuksia.
Siirry organisaatioon
Puolueryhmät
Konservatiivinen ryhmä
Konservatiivisen ryhmän jäsenet edustavat seitsemää kansallista jäsenpuoluetta viidestä Pohjoismaasta sekä Ahvenanmaalta, Färsaarilta ja Grönlannista.
Siirry organisaatioon
Det Konservative Folkeparti (KF)
Fólkaflokkurin (Ff)
Høyre (H)
Moderat Samling för Åland
Moderat Samling för Åland on porvarillinen puolue. Puolue perustettiin 1967 ja sai nykyisen nimensä 2013, kun Moderaterna Åland ja Obunden samling yhdistyivät.
Siirry organisaatioon
Maltillinen kokoomuspuolue (M)
Maltillinen kokoomuspuolue on Ruotsin toiseksi suurin puolue. Suurin on porvarillinen Allianssi-koalitio. Maltillisella kokoomuspuolueella on ollut myös pääministerin salkku vuodesta 2006.
Siirry organisaatioon
Obunden Samling (ObS)
Kansallinen Kokoomus (kok)
Sjálfstæðisflokkurinn (Sj.)
Sosiaalidemokraattinen ryhmä
Sosiaalidemokraattinen ryhmä on Pohjoismaiden neuvoston suurimpia puolueryhmiä, ja siinä on jäseniä kaikkien Pohjoismaiden sekä Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin sosiaalidemokraattisista puolueista.
Siirry organisaatioon
Det norske Arbeiderparti (A)
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP)
SDP on yksi Suomen suurimmista puolueista. Suomen edellinen sosiaalidemokraattinen presidentti oli Tarja Halonen vuosina 2000–2012.
Siirry organisaatioon
Javnaðarflokkurin (Jvfl.)
Samfylkingin (Sf)
Siumut (S)
Socialdemokraterna på Åland (ÅSD)
Ahvenanmaan sosiaalidemokraattinen puolue on maakunnan vanhin puolue, joka perustettiin vuonna 1906.
Siirry organisaatioon
Socialdemokratiet (S)
Tanskalainen Socialdemokratiet-puolue perustettiin vuonna 1871. Tätä nykyä puolue on Tanskan toiseksi suurin.
Siirry organisaatioon
Sveriges Socialdemokratiska Arbetareparti (S)
Keskiryhmä
Pohjoismaiden neuvoston keskiryhmän jäsenet ja varajäsenet edustavat Pohjoismaiden sekä Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin keskustaliberaalisia, vihreitä ja kristillisdemokraattisia jäsenpuolueita.
Siirry organisaatioon
Flokkur fólksins (Flf)
Miðflokkurinn (Mifl)
Ålands framtid (ÅF)
Åländsk Center (ÅC)
Åländsk Center sai vuoden 2011 vaaleissa eniten paikkoja Ahvenanmaan maakuntapäiville (7 paikkaa 30:stä). Puolueella on kaksi ministerinsalkkua Ahvenanmaan maakunnan hallituksessa.
Siirry organisaatioon
Atassut (A)
Björt framtíð (BF)
Suomen Keskusta (kesk.)
Keskustapuolue (C)
Keskustapuolue on ruotsalainen poliittinen puolue, jolla on vihreä ja liberaalinen arvoperusta. Keskustapuolue painottaa työllisyyteen ja yrittäjyyteen, ilmastoon sekä hyvinvointiin liittyviä asioita.
Siirry organisaatioon
Vihreä Liitto (Vihr.)
Demokraatit (D)
Demokraatit on grönlantilainen liberaalipuolue.
Siirry organisaatioon
Framsókn
Framsóknarflokkurinn (Frfl)
Hållbart Initiativ
Hållbart Initiativ
Siirry organisaatioon
Ruotsin kristillisdemokraatit (KD)
Ruotsin kristillisdemokraatit on poliittinen puolue, jolla on kristillinen arvoperusta. Puolue profiloituu varsinkin hoitoon, hoivaan, perheeseen ja elinkeinoelämään liittyvillä asioilla.
Siirry organisaatioon
Suomen Kristillisdemokraatit (kd)
Kristeligt Folkeparti (KrF)
Liberal Alliance (LA)
Liberaalit (L)
Liberalerna på Åland (Lib)
Liberalerna på Åland on liberaalinen puolue. Se oli vuoden 2007 vaaleissa Ahvenanmaan suurin puolue, mutta vuoden 2011 vaaleissa puolueen kannatus heikkeni merkittävästi. Puolueella on nyt kuusi edustajaa Ahvenanmaan 30-paikkaisilla maakuntapäivillä, ja se on oppositiossa.
Siirry organisaatioon
Ympäristöpuolue vihreät (MP)
Ympäristöpuolue vihreät on ruotsalainen poliittinen puolue, joka edustaa vihreitä arvoja. Ilmastoasioiden lisäksi puolue keskittyy maahanmuuttoon, koulutukseen ja työllisyyteen.
Siirry organisaatioon
Miðflokkurin (Mfl.)
Moderaterne
Moderaterne (DK)
Siirry organisaatioon
Partii Inuit
Radikale Venstre (RV)
Yhteistyöpuolue
Sambandsflokkurin (sb)
Senterpartiet (Sp)
Sjálvstýrisflokkurin (Sjfl.)
Ruotsalainen kansanpuolue (RKP)
Ruotsalainen kansanpuolue pyrkii säilyttämään ruotsin kielen aseman Suomessa ja valvomaan suomenruotsalaisten etuja. Puolue on ollut hallituksessa vuodesta 1979 lähtien, ja sillä on ollut yksi tai kaksi ministerinsalkkua.
Siirry organisaatioon
Venstre (V)
Venstre (V), Norja
Viðreisn (Vi)
Viðreisn perustettiin 24. toukokuuta 2016, ja se sai ensimmäiset edustajansa Islannin yleiskäräjille syksyn 2016 parlamenttivaaleissa. Viðreisn kuuluu neuvoston keskiryhmään.
Siirry organisaatioon
Vapaa Pohjola
Pohjoismaiden neuvoston Vapaa Pohjola -ryhmään kuuluu jäseniä Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta. Ryhmä kannattaa vapautta, demokratiaa ja ajatusta itsenäisistä kansallisvaltioista.
Siirry organisaatioon
Tanskan kansanpuolue (DF)
Perussuomalaiset (ps)
Ruotsidemokraatit (SD)
Ruotsidemokraatit on kansallismielinen ja sosiaalikonservatiivinen poliittinen puolue. Puolue nousi Ruotsin valtiopäiville ensimmäisen kerran vuonna 2010.
Siirry organisaatioon
Pohjoismaiden vihreä vasemmisto
Pohjoismaiden neuvoston Pohjoismaiden vihreä vasemmisto -puolueryhmän jäsenet ja varajäsenet edustavat Pohjoismaiden sekä Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin vasemmistopuolueita. Puolueryhmässä on jäseniä kahdeksasta puolueesta.
Siirry organisaatioon
Alternativet (ALT)
Tanskan vihreä puolue ihmisille, jotka haluavat olla mukana edistämässä kestävää kehitystä, demokratiaa, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja yritteliäisyyttä.
Siirry organisaatioon
Enhedslisten (EL)
Inuit Ataqatigiit (IA)
Punaiset (R)
Socialistisk Folkeparti (SF)
Tanskan punavihreän puolueen perustana on sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja vihreä toiminta. Puolue ponnistelee kestävään kehitykseen ja tasa-arvoon perustuvan maailman puolesta, joka pohjautuu solidaarisiin arvoihin ja luonnon kunnioittamiseen.
Sosialistisk Venstreparti (SV)
Tjóðveldi (T)
Vasemmistoliitto (Vas.)
Vasemmistoliitto on vasemmistopuolue, jonka arvoperustana ovat tasa-arvo, vapaus ja kestävä kehitys. Puolue on Suomen viidenneksi suurin.
Siirry organisaatioon
Vänsterpartiet (V)
Vinstrihreyfingin – grænt framboð (VG)
Vinstrihreyfingin – grænt framboð
Puolueryhmiin kuulumattomat
Sininen tulevaisuus
Danmarksdemokraterne
Danmarksdemokraterne
Siirry organisaatioon
Fremskrittspartiet (FrP)
Hreyfingin (Hr)
Naleraq (GL)
Nunatta Qitornai
Nunatta Qitornai
Siirry organisaatioon
Nye Borgerlige (NB)
Kansalliset valtuuskunnat
Pohjoismaiden neuvoston Ahvenanmaan-valtuuskunta
Pohjoismaiden neuvoston Tanskan-valtuuskunta
Pohjoismaiden neuvoston Suomen-valtuuskunta
Pohjoismaiden neuvoston Färsaarten-valtuuskunta
Pohjoismaiden neuvoston Grönlannin-valtuuskunta
Pohjoismaiden neuvoston Islannin-valtuuskunta
Kansallisten valtuuskuntien sihteeristöt
Täältä löydät tiedot kansallisten valtuuskuntien sihteeristöjen henkilökunnasta.
Siirry organisaatioon
Pohjoismaiden neuvoston Norjan-valtuuskunta
Pohjoismaiden neuvoston Ruotsin-valtuuskunta
Puheenjohtajakauden ohjelma
Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajakausi 2024
Rauha ja turvallisuus arktisella alueella on otsikkona Islannin puheenjohtajakaudella Pohjoismaiden neuvostossa vuonna 2024. Myös ympäristö ja tasa-arvo ovat mukana puheenjohtajuusohjelmassa.
Siirry organisaatioon
Pohjoismaiden neuvoston Norjan puheenjohtajakauden ohjelma 2023
Norjan puheenjohtajakauden painopistealueet ovat turvallinen Pohjola, vihreä Pohjola ja nuori Pohjola. Ne ovat tärkeitä aiheita näinä aikoina, kun Euroopassa käydään sotaa ja ilmasto- ja energiakriisi kärjistyvät. Nyt on tärkeämpää kuin koskaan tukeutua vahvaan pohjoismaiseen yhteishenkeen. Tulevaisuus on nykynuorissa, ja nuoret ovat Pohjoismaiden yhteiskuntien ja demokratioiden keskeisiä toimijoita.
Pohjoismaiden neuvoston Norjan puheenjohtajakauden ohjelma 2023 (pdf)
Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2022 Suomen-puheenjohtajakauden ohjelma
Vuoden 2022 puheenjohtajakauden ohjelmassaan Suomi nostaa esille useita priorisoituja aihealueita, esimerkiksi sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä Pohjola sekä turvallinen Pohjola ja rajaton Pohjola. Huomiota kiinnitetään myös pohjoismaiseen hyvinvointimalliin sekä haasteisiin, jotka sitä odottavat etenkin koronapandemian seurauksena.
Vuonna 2022 juhlistetaan myös Pohjoismaiden neuvoston 70. toimintavuotta, mikä on erinomainen tilaisuus pohtia yhdessä työtapoja, joilla pohjoismaisesta yhteistyöstä voidaan tehdä tehokkaampaa ja strategisempaa.
Siirry organisaatioon
Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2021 Tanskan-puheenjohtajakauden ohjelma
Tanskan puheenjohtajakauden ohjelmassa vuonna 2021 etusijalla ovat koronapandemiasta saadut pohjoismaiset kokemukset ja rajaesteiden poistaminen Pohjoismaiden väliltä. Puheenjohtajamaan painopistealueita ovat pohjoismainen puolustus- ja varautumisyhteistyö, pohjoismaiset ilmastotoimet, nuorille suunnattu pohjoismainen kieli- ja kulttuurialan toiminta sekä matkailuyhteistyö.
Siirry organisaatioon
Islannin puheenjohtajakauden ohjelma Pohjoismaiden neuvostossa 2020
Islanti painottaa puheenjohtajakaudellaan kolmea painopistealuetta: demokratian puolustaminen, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja pohjoismaisten naapurikielten osaamisen vahvistaminen.
Siirry organisaatioon
Ruotsin puheenjohtajakausi Pohjoismaiden neuvostossa vuonna 2019
Pohjoismaiden arki – demokratiaa ja kansalaisten tukea
Siirry organisaatioon
Pohjoismaiden neuvoston Norjan puheenjohtajakauden ohjelma 2018
Pohjoismainen yhteistyö on tärkeämpää kuin koskaan maailmassa, jota leimaa muutos ja rauhattomuus. Pohjoismaat ovat vahvempia yhdessä kuin yksinään, kun turvallisuuspoliittista todellisuutta on vaikeaa ennakoida ja muutostarve on suuri.
Siirry organisaatioon
Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2017 Suomen-puheenjohtajakauden ohjelma
Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2017 Suomen-puheenjohtajakauden ohjelma
Siirry organisaatioon
Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2016 Tanskan-puheenjohtajakauden ohjelma
Pohjoismaiden neuvoston Tanskan-puheenjohtajakauden ohjelma 2016
Siirry organisaatioon
Islannin puheenjohtajakausi Pohjoismaiden neuvostossa vuonna 2015
Islannin puheenjohtajakauden ohjelma Pohjoismaiden neuvostossa 2015
Ruotsin puheenjohtajakausi Pohjoismaiden neuvostossa vuonna 2014
Pohjoismaiden neuvoston Ruotsin-puheenjohtajakauden ohjelma 2014
Siirry organisaatioon
Pohjoismaiden neuvoston sihteeristö
Pohjoismaiden neuvoston sihteeristö valmistelee puheenjohtajiston, valiokuntien ja muiden elinten käsittelemät asiat ja seuraa päätösten toteutumista.
Siirry organisaatioon
Nuorten Pohjoismaiden neuvosto (UNR)
Nuorten Pohjoismaiden neuvosto (UNR) on Pohjoismaiden poliittisten nuorisojärjestöjen yhteistyöfoorumi.
Siirry organisaatioon
Pohjoismaiden ministerineuvosto
Yhteistyöministerit (MR-SAM)
Pohjoismaisen hallitusyhteistyön käytännön koordinoinnista vastaavat pohjoismaiset yhteistyöministerit pääministerien toimeksiannosta.
Siirry organisaatioon
Pohjoismainen maahanmuuttoasiantuntijafoorumi
Pohjoismainen maahanmuuttoasiantuntijafoorumi on osa pakolaisten ja maahanmuuttajien kotouttamista koskevaa yhteistyöohjelmaa, ja sen tavoitteena on luoda hyvää ja monipuolista tietopohjaa pohjoismaisen kotouttamisyhteistyön tueksi.
Siirry organisaatioon
Pohjoismainen yhteistyökomitea (NSK)
Pohjoismainen yhteistyökomitea vastaa yhteistyön päivittäisestä koordinoinnista ja toimii myös ministerineuvoston Kööpenhaminan-sihteeristön hallituksena. Yhteistyökomitean jäsenet ovat jäsenmaiden valtionhallinnon korkeita virkamiehiä.
Siirry organisaatioon
Ulkoministeriö, Grönlannin itsehallinto (GL)
Ahvenanmaan pohjoismainen yhteistyötoimisto (ÅL)
Pohjoismainen sihteeristö, pohjoismainen yhteistyö (IS)
Ulko-, teollisuus- ja kauppaministeriö (FO)
Ulkoasiainministeriön pohjoismaisen yhteistyön sihteeristö (Suomi)
Ulkoasiainministeriön pohjoismaisen yhteistyön sihteeristö (Norja)
Ulkoasiainministeriön pohjoismaisen yhteistyön sihteeristö (Ruotsi)
Ulkoasiainministeriön pohjoismaisen yhteistyön sihteeristö (Tanska)
Kestävän kehityksen asiantuntijaryhmä
Asiantuntijaryhmän tehtävänä on toimia pohjoismaisen yhteistyökomitean ja pohjoismaisten yhteistyöministerien neuvonantajana kestävään kehitykseen liittyvissä asioissa.
Siirry organisaatioon
Arktisten alueiden pohjoismainen neuvonantajakomitea (NRKA)
Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisuuteen perustettiin uuden arktisen yhteistyöohjelman hyväksymisen yhteydessä vuonna 2002 arktisten alueiden pohjoismainen neuvonantajakomitea (NRKA). NRKA koostuu Arktisen neuvoston pohjoismaisista jäsenistä sekä Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin edustajista. NRKA:n tehtävänä on toimia pohjoismaisten yhteistyöministerien ja pohjoismaisen yhteistyökomitean neuvonantajana arktiseen toimintaan liittyvissä asioissa.
Siirry organisaatioon
Arktisen asiantuntijakomitean sihteeristö
Rajaesteneuvosto
Rajaesteneuvosto on poliittinen elin, joka on saanut Pohjoismaiden hallituksilta tehtäväksi edistää yksityishenkilöiden ja yritysten vapaata liikkuvuutta Pohjoismaissa. Rajaesteneuvosto aloitti toimintansa vuonna 2014. Rajaesteneuvoston puheenjohtajana toimivat vuorovuosin neuvoston kansalliset jäsenet sen mukaan, mikä maa kulloinkin on Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana. Rajaesteneuvoston puheenjohtaja johtaa työtä yhdessä Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteerin kanssa.
Siirry organisaatioon
Rajaestetyö
Rajaestetyö on tärkeä pohjoismainen yhteistyöalue, joka auttaa osaltaan toteuttamaan pääministerien visiota Pohjolasta maailman integroiduimpana alueena. Työtä luotsaa rajaesteneuvosto, joka aloitti toimintansa tammikuussa 2014. Vuodesta 2018 lähtien rajaesteneuvosto toimii uudella toimeksiannolla, jonka määrällisenä tavoitteena on poistaa vuosittain 8–12 rajaestettä työmarkkina-, sosiaali-, koulutus- ja elinkeinoalalla.
Siirry organisaatioon
Informationstjenester
Informationstjenester under MR-SAM
Grensetjänsten
Grensetjänsten on Ruotsin ja Norjan välinen yhteistyöhanke, joka ylittää maa- ja viranomaisrajat. Grensetjänstenin päätehtävänä on vastaanottaa ja käsitellä kysymyksiä ihmisiltä ja yrityksiltä, jotka toimivat yli rajojen.
Siirry organisaatioon
Info Pohjola
Info Pohjola on Pohjoismaiden ministerineuvoston neuvontapalvelu, jonka tavoitteena on helpottaa yksityishenkilöiden liikkuvuutta Pohjoismaissa.
Siirry organisaatioon
Norden i Fokus -toimistot
Norden i Fokus -toimistot tuovat kansalliseen keskusteluun pohjoismaisen näkökulman. Toimistot järjestävät seminaareja ja näyttelyitä ajankohtaisista aiheista, jotka liittyvät politiikkaan, ympäristöön, elinkeinoelämään ja kulttuuriin. Pääasiallisina kohderyhminä ovat virkamiehet, poliitikot, toimittajat ja etujärjestöt.
Siirry organisaatioon
Etelä-Jyllannin ja Etelä-Schleswigin pohjoismainen tiedotustoimisto
Pohjoismaisen tiedotustoimiston tehtävänä on koordinoida oman alueensa pohjoismaista toimintaa ja tiedottaa pohjoismaisesta yhteistyöstä. Tiedotustoimisto levittää pohjoismaista kulttuuria Tanskan ja Saksan välisellä raja-alueella monenlaisten tapahtumien avulla. Esimerkkinä voidaan mainita pohjoismaiset kirjailijavierailut, taidenäyttelyt, konsertit, lukupiirit ja matkat eri Pohjoismaihin. Lisäksi toimiston tehtävänä on vahvistaa muun Pohjolan tietämystä Etelä-Jyllannista ja Etelä-Schleswigistä.
Siirry organisaatioon
Pohjoiskalotin rajaneuvonta
Pohjoiskalotin rajaneuvonta on rajaproblematiikkaan erikoistunut asiantuntija, joka tiedottaa ja neuvoo suomalaisia, ruotsalaisia ja norjalaisia yrityksiä, yksityishenkilöitä ja organisaatioita rajat ylittävissä asioissa. Lisäksi rajaneuvonta tekee töitä havaittujen rajaesteiden poistamiseksi.
Siirry organisaatioon
Øresunddirekt
Øresunddirekt on Juutinrauman alueella toimiva neuvontapalvelu, joka välittää tietoa viranomaisilta alueen asukkaille ja yrityksille. Øresunddirektillä on verkkotoimitus Kööpenhaminassa sekä tiedotuskeskus Malmön (Hjälmaregatan 3). Tiedotuskeskuksessa on Ruotsin työnvälityksen, vakuutuskassan, lääninhallituksen ja veroviraston henkilökuntaa jakamassa viranomaistietoa Juutinrauman alueen näkökulmasta.
Siirry organisaatioon
Pohjoismainen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitea (NORDBUK)
NORDBUK on Pohjoismaiden ministerineuvoston neuvoa-antava ja koordinoiva elin lapsi- ja nuorisoasioissa.
Siirry organisaatioon
NORDBUKin sihteeristö
Pohjoismainen vaihto-ohjelma (NORUT)
Virkamiesvaihto antaa Pohjoismaiden valtionhallinnon henkilöstölle mahdollisuuden tutustua toisen Pohjoismaan (tai toisten Pohjoismaiden) hallintoon. Vuotuinen stipendisumma jaetaan Pohjoismaiden sekä Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin kesken, ja siitä päättää kunkin maan ja alueen yhteyshenkilöistä koostuva ryhmä.
Siirry organisaatioon
Ministerineuvostot
Työelämäalan ministerineuvosto (MR-A)
Pohjoismaiden hallitusten työllisyys-, työmarkkina-, työympäristö- ja työoikeusyhteistyötä johtavat Pohjoismaiden työministerit, jotka muodostavat työelämäalan ministerineuvoston (MR-A).
Siirry organisaatioon
Virkamieskomiteat
Jaostat ja ryhmät
Hankkeet
Kestävän kasvun ministerineuvosto (MR-TILLVÄXT)
Pohjoismaiden elinkeino-, energia- ja aluepoliittisen yhteistyön tehtävänä on varmistaa alueen hyvän talouskasvun jatkuminen. Yhteistyötä johtavat Pohjoismaiden elinkeino-, energia- ja alueministerit.
Siirry organisaatioon
Virkamieskomiteat
Laitokset
Jaostat ja ryhmät
Digitalisaatioministerineuvosto (MR-DIGITAL)
Digitalisaatioministerineuvostossa (MR-DIGITAL) on yksi ministeri kustakin Pohjoismaasta sekä Ahvenanmaalta, Färsaarilta ja Grönlannista. Lisäksi mukana on yksi ministeri kustakin Baltian maasta: Virosta, Latviasta ja Liettuasta. MR-DIGITALiin on nimetty seuraavat ministerit
Virkamieskomiteat
Maa- ja metsätalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikeasiain ministerineuvosto (MR-FJLS)
MR-FJLS on seuraavan neljän politiikan alan yhteinen ministerineuvosto: maa- ja metsätalous, kalastus ja vesiviljely sekä elintarvikkeet. MR-FJLS:n päätehtäviin kuuluu luonnonvarojen ja geenivarojen kestävän käytön edistäminen.
Siirry organisaatioon
Virkamieskomiteat
Laitokset
Yhteistyöelimet
Jaostat ja ryhmät
Oikeusasioiden ministerineuvosto (MR-JUST)
Pohjoismaiden hallitusten oikeusyhteistyötä johtavat oikeusministerit, jotka muodostavat oikeusasioiden ministerineuvosto (MR-JUST). Oikeusyhteistyö auttaa Pohjoismaita edistämään pohjoismaisen lainsäädännön yhteisiä perusperiaatteita.
Siirry organisaatioon
Virkamieskomiteat
Jaostat ja ryhmät
Kulttuuriministerineuvosto (MR-K)
Pohjoismaiden sekä Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin kulttuuriministereillä on päävastuu Pohjoismaiden ministerineuvostossa tehtävästä pohjoismaisesta kulttuuriyhteistyöstä. Tavoitteena on muun muassa kulttuuri-ilmaisun monimuotoisuuden edistäminen sekä taiteilijoiden ja heidän teostensa liikkuvuuden lisääminen.
Siirry organisaatioon
Virkamieskomiteat
Laitokset
Tasa-arvo- ja LGBTI-asiain ministerineuvosto (MR-JÄM)
Pohjoismaiden hallitusten tasa-arvoyhteistyötä johtavat Pohjoismaiden tasa-arvoministerit, jotka muodostavat tasa-arvoasiain ministerineuvoston (MR-JÄM). Pohjoismaiden yhteinen kulttuuri ja historia sekä yhteiset demokratian perinteet ovat mahdollistaneet läheisen ja rakentavan yhteistyön tasa-arvoalalla.
Virkamieskomiteat
Yhteistyöelimet
Ympäristö- ja ilmastoasiain ministerineuvosto (MR-MK)
Pohjoismaiden hallitusten ympäristöyhteistyötä johtaa ympäristö- ja ilmastoasiain ministerineuvosto (MR-MK). Ympäristöyhteistyön tavoitteena on muun muassa Pohjoismaiden ympäristön laadun ja elämänlaadun turvaaminen ja parantaminen sekä vaikuttaminen alueelliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön.
Siirry organisaatioon
Virkamieskomiteat
Yhteistyöelimet
Jaostat ja ryhmät
Sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvosto (MR-S)
Pohjoismaiden hallitusten sosiaali- ja terveysyhteistyötä johtavat Pohjoismaiden sosiaali- ja terveysministerit, jotka muodostavat sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvoston (MR-S). Sosiaali- ja terveysalan pohjoismainen yhteistyö pohjautuu yhteisiin arvoihin, jotka muodostavat pohjoismaisen hyvinvointimallin perustan.
Siirry organisaatioon
Virkamieskomiteat
Virkamieskomiteat
Yhteistyöelimet
Jaostot ja ryhmät
Koulutus- ja tutkimusministerineuvosto (MR-U)
Koulutus- ja tutkimusalan pohjoismaista hallitusyhteistyötä johtavat Pohjoismaiden koulutus- ja tutkimusministerit, jotka muodostavat MR-U:n. Ministerineuvosto pyrkii osaltaan varmistamaan sen, että Pohjola on maailman johtava tieto- ja osaamisalue.
Siirry organisaatioon
Virkamieskomiteat
Virkamieskomiteat
Laitokset
Yhteistyöelimet
Talous- ja rahapolitiikan ministerineuvosto (MR-FINANS)
Pohjoismaiden hallitusten talous- ja rahapoliittista yhteistyötä johtavat Pohjoismaiden valtiovarainministerit, jotka muodostavat talous- ja rahapolitiikan ministerineuvoston (MR-FINANS). Ministerineuvoston vuotuisessa kokouksessa keskustellaan talous- ja rahapolitiikan osa-alueista, joilla pohjoismainen yhteistyö voi tuottaa enemmän lisäarvoa kuin pelkkä kansallinen työskentely.
Siirry organisaatioon
Virkamieskomiteat
Virkamieskomiteat
Jaostot ja ryhmät
Pääsihteeri
Pääsihteerin asema ja aloiteoikeus Pohjoismaiden hallitukset nimittävät Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteerin. Hänen tehtävänään on johtaa sihteeristön työtä. Puheenjohtajamaan ja pääsihteerin työssä noudatetaan Pohjoismaisen yhteistyökomitean laatimia suuntaviivoja, mutta pääsihteerillä on Pohjoismaiden ministerineuvoston työjärjestyksen mukaan oikeus ja velvollisuus tehdä omia aloitteita, joita pidetään välttämättöminä yhteistyön kehittämiseksi. Tätä kutsutaan aloiteoikeudeksi, ja se koskee koko sihteeristön työtä. Sihteeristön asema ei siis ole vain passiivinen ministerineuvostoissa ja virkamieskomiteoissa tehtyjen päätösten käytännön koordinoija, vaan sen on tarkoitus tehdä myös itse ehdotuksia ja viedä osaltaan yhteistyötä aktiivisesti eteenpäin.
Siirry organisaatioon
Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajakausi
Ruotsin puheenjohtajakausi 2024
Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2024 puheenjohtajamaa Ruotsi haluaa luoda turvallisemman, vihreämmän ja vapaamman Pohjolan. Samalla edistetään visiota Pohjolasta maailman kestävimpänä ja integroituneimpana alueena.
Siirry organisaatioon
Islands formandskab 2023
Rauha on avainasemassa, kun Pohjolasta pyritään tekemään vihreä, kilpailukykyinen ja sosiaalisesti kestävä alue. Näin todetaan Pohjoismaiden ministerineuvoston Islannin puheenjohtajakauden ohjelmassa vuodeksi 2023.
Norjan puheenjohtajakausi 2022
Norja keskittyy kaudellaan pohjoismaisen yhteistyövision kolmeen painopistealueeseen: vihreä Pohjola, kilpailukykyinen Pohjola ja sosiaalisesti kestävä Pohjola. Aiomme tehostaa visiotyötä, auttaa vauhdittamaan vihreän siirtymän etenemistä ja huolehtia ministerineuvoston työn tehokkuudesta. Yhdessä rakennamme entistä vahvemman ja vihreämmän Pohjolan.
Siirry organisaatioon
Suomen puheenjohtajakausi 2021
Suomen puheenjohtajuusohjelman lähtökohtana on pohjoismaisen yhteistyön visio, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue. Vuoden 2021 ohjelma tarjoaa suuntaviivat aktiiviselle yhteistyölle, jolla pyritään luomaan entistä vihreämpi, kilpailukykyisempi ja sosiaalisesti kestävämpi Pohjola.
Siirry organisaatioon
Tanskan puheenjohtajakausi 2020
Tulevaisuuden ratkaisuja yhteisvoimin on Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2020 puheenjohtajakauden otsikko ja tavoite. Puheenjohtajakautta isännöivät Tanska, Färsaaret ja Grönlanti. Kaudella toteutetaan Pohjoismaiden ministerineuvoston uutta visiota, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue.
Siirry organisaatioon
Islannin puheenjohtajakausi 2019
Nuoret, kestävä matkailu ja meriympäristö ovat painopistealueita, kun Islanti toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaana vuonna 2019. Puheenjohtajuushankkeisiin sisällytetään pohjoismaiset painotukset, jotka liittyvät tasa-arvoon, digitalisaatioon, kestävään kehitykseen ja YK:n kestävyystavoitteisiin.
Siirry organisaatioon
Ruotsin puheenjohtajakausi 2018
Osallistava, kestävä, innovatiivinen, turvallinen ja avoin Pohjola on lähtökohtana, kun Ruotsi ottaa vuonna 2018 vastaan Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajan tehtävät. Ruotsin puheenjohtajakauden läpäisevänä teemana on digitalisaatio.
Norjan puheenjohtajakausi 2017
Norja on Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2017 puheenjohtajamaa. Norjan painopistealueet ovat Pohjola Euroopassa, Pohjola maailmassa ja muuttuva Pohjola.
Siirry organisaatioon
Suomen puheenjohtajakausi 2016
Suomi on Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa vuonna 2016. Suomen puheenjohtajakauden pääteemoja ovat vesi, luonto ja ihmiset.
Siirry organisaatioon
Tanskan puheenjohtajakausi 2015
Kasvu, hyvinvointi, arvot ja Arktis ovat avainsanoja, kun Tanska toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaana vuonna 2015.
Siirry organisaatioon
Islannin puheenjohtajakausi 2014
Vihreä talous ja pohjoismaisten hyvinvointiyhteiskuntien turvaaminen on keskiössä, kun Islanti on Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa vuonna 2014.
Siirry organisaatioon
Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristö
Hallinto ja HR -osasto (FOHR)
HR & hallinto vastaa rekrytoinnista, henkilöstön kehittämisestä, lakiasioista sekä tukijärjestelmien hallinnoinnista. Hallinnollisten tehtävien hoidon lisäksi osasto koordinoi ja valmistelee oikeusasioiden ministerineuvoston (MR-JUST) kokouksia.
Pääsihteerin toimisto (GSK)
Pohjoismaiden ministerineuvoston Baltian-toimistot
Pohjoismaiden ministerineuvoston Viron-toimisto
Toimiston tärkeimmistä tehtävistä voidaan mainita uusien trendien ja pohjoismais-virolaisten yhteistyömahdollisuuksien tunnistaminen. Toimiston läheisiä yhteistyökumppaneita ovat Pohjoismaiden edustustot. Toimisto tekee myös laajapohjaista työtä edustaessaan ”pohjoismaisuutta” ja tehdessään pohjoismaista yhteistyötä tunnetuksi Virossa.
Siirry organisaatioon
Pohjoismaiden ministerineuvoston Latvian-toimisto
Toimisto on osa Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristöä, ja se edistää pohjoismais-balttilaista yhteistyötä Latviassa. Toimisto tekee läheistä yhteistyötä Pohjoismaiden Latvian-edustustojen kanssa ja koordinoi yhteispohjoismaisia aloitteita. Lisäksi se tunnistaa pohjoismais-balttilaisen yhteistyön trendejä ja mahdollisuuksia.
Siirry organisaatioon
Pohjoismaiden ministerineuvoston Liettuan-toimisto
Toimiston tärkeimmistä tehtävistä voidaan mainita uusien trendien ja pohjoismais-liettualaisten yhteistyömahdollisuuksien tunnistaminen. Pohjoismaiden edustustot ovat toimiston läheisiä yhteistyökumppaneita tässä työssä. Toimisto tekee myös laajapohjaista työtä edustaessaan ”pohjoismaisuutta” ja tehdessään pohjoismaista yhteistyötä tunnetuksi Liettuassa.
Siirry organisaatioon
Visionsstyrning
Osaaminen ja hyvinvointi -osasto (KV)
Osaaminen ja hyvinvointi -osasto vastaa toimenpiteistä, jotka liittyvät koulutus- ja tutkimusalaan sekä sosiaalialaan, kuten terveys- ja hyvinvointikysymyksiin. Niiden lisäksi osasto vastaa työelämäalan asioista. Osastolla on myös päävastuu pohjoismaisesta kieliyhteistyöstä, ja se vastaa yhteistyöministerien puolesta sektorienvälisestä kotouttamisyhteistyöstä.
Siirry organisaatioon
Kasvu ja ilmasto -osasto (VK)
Kasvu ja ilmasto -osasto koordinoi elinkeino-, energia- ja aluepolitiikan (MR-TILLVÄXT), ympäristö- ja ilmastopolitiikan (MR-MK), digitalisaatiopolitiikan (MR-DIGITAL) sekä talous- ja rahapolitiikan (MR-FINANS) pohjoismaista yhteistyötä.
Siirry organisaatioon
Viestintäosasto (KOMM)
Osastolla työskentelee tiedottajia, verkkotoimituksen työntekijöitä, tulkkeja, kääntäjiä, julkaisutyöntekijöitä, projektityöntekijöitä, ylläpitäjiä ja opiskelija-avustajia, jotka huolehtivat yhdessä viestintäpäällikön kanssa Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston pitkän ja lyhyen aikavälin viestinnästä ja tiedotuksesta.
Siirry organisaatioon
Tasa-arvo, kansainvälinen yhteistyö, luonnonvarat ja kulttuuri (LINK)
Tasa-arvon, kansainvälisen yhteistyön, luonnonresurssien ja kulttuurin osasto vastaa pohjoismaisen yhteistyön koordinoinnista seuraavilla aloilla: tasa-arvo ja LGBTI; lapset ja nuoret; kansainvälinen yhteistyö; maa- ja metsätalous, kalastus, vesiviljely ja elintarvikkeet sekä Uusi pohjoismainen ruoka -ohjelma; kulttuuri, taide, media ja pohjoismaiset kulttuurilaitokset
Talousosasto
Talousosastolla on yleisvastuu Pohjolan talon talousohjauksesta ja taloushallinnosta. Osaston vastuulla ovat kirjanpito, kuukausittainen raportointi, vuositilinpäätöksen tekeminen ja monet muut taloushallintoon kuuluvat tehtävät. Lisäksi osasto vastaa Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetista rahoitettavien ja Visio 2030:tä edistävien toimien portfolio-ohjauksesta.
Siirry organisaatioon