Selfossin julkilausuma kestävästä metsätaloudesta

19.08.08 | Julkilausuma
Selfossissa 18.–19. elokuuta 2008 pidetyssä konferenssissa annettu julkilausuma, joka koskee metsän ja metsätalouden roolia kahteen merkittävään ympäristöhaasteeseen - maailmanlaajuiseen ilmastonmuutokseen ja maailman juomavesivarojen hoitoon – liittyen ja jossa nostetaan esiin kestävän kehityksen edistämiseksi tähtääviä mahdollisia ehdotuksia, toimenpiteitä ja strategioita.

Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Ahvenanmaan metsätalousministerit ovat keskustelleet Selfossissa Islannissa 19. elokuuta 2008 pidetyssä metsäministerikonferenssissa kestävästä metsätaloudesta kiinnittäen erityistä huomiota veteen ja ilmastoon.

Pohjoismaiden metsien käytöllä on ollut ainutlaatuinen merkitys pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehitykselle.

Pohjoismaalaiset kokevat metsän läheiseksi. Aikojen alusta asti metsä on tarjonnut ihmisille suojaa, rakennusmateriaalia sekä kasveja ja riistaa ruoaksi. Nykyään Pohjoismaiden metsät ovat Pohjoismaiden talouskehityksen voimavara, ja metsä on myös tärkeä virkistyksen ja biologisen monimuotoisuuden lähde. Tämä ilmentää selkeästi metsän moninaisia arvoja ja käyttömahdollisuuksia.

Aikamme kaksi tärkeintä ympäristöhaastetta kytkeytyvät metsään; maailmanlaajuinen ilmastonmuutos ja maailman juomavesivarojen hoito. Pohjoismaiden metsäministerit – jotka ovat kokoontuneet Selfossissa Islannissa 18.–19. elokuuta 2008 pidettävään konferenssiin – haluavat tähdentää metsän tärkeyttä näiden kahden haasteen kohtaamisessa.

Pohjoismaiden metsäministerit toteavat, että elinvoimaiset metsät, jotka ovat teollisuuden raaka-aineen ja palvelujen lähde, lukuisien kasvien ja eläinten kasvusija sekä virkistyksen lähde ihmisille, ovat Pohjoismaiden metsätalouden kilpailukyvyn edellytys, ja he

  •  haluavat metsän biologista monimuotoisuutta ja virkistysmahdollisuuksia unohtamatta edistää Pohjoismaiden metsissä kestävän biomassatuotannon lisäämistä, joka on tärkeä toimenpide ilmastonmuutoksen torjunnassa ja joka samalla vähentää toisaalta bioenergiaksi, toisaalta muihin tarkoituksiin viljeltävän biomassan välistä kilpailua
  • painottavat sellaisten metsien suojelua ja hoitoa, joiden tarkoitus on turvata ekosysteemejä, biologista monimuotoisuutta ja pohjavettä sekä ehkäistä eroosiota ja suojella vesistöjä
  • toteavat, että metsittämistä tulee lisätä ja että metsänhoitoa ja puunkäyttöä tulee kehittää yhteisten eurooppalaisten suuntaviivojen lähtökohdista metsien elinvoimaisuuden lisäämiseksi ja sitä kautta ilmastonmuutoksen torjumiseksi
  • painottavat metsäsektorin aktiivista ja rakentavaa osallistumista keskusteluun metsän merkityksestä ilmastolle, niin että metsän mahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää optimaalisesti ja hoitaa velvoitteet kestävän metsätalouden pohjalta
  • haluavat vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä ja kokemustenvaihtoa, niin että Pohjoismaiden metsänomistajat saavat tietoa siitä, miten he voivat resursseja tehokkaasti hyödyntäen ottaa huomioon metsien veden ja sopeuttaa metsänhoitoa ilmastonmuutokseen
  • korostavat metsäpuiden jalostuksen tärkeyttä, muun muassa niiden geneettistä sopeuttamista ilmastonmuutokseen ja toimenpiteisiin ryhtymistä heti kun niitä tarvitaan
  • tähdentävät metsän paikallista ja alueellista merkitystä terveelle talouskehitykselle, esimerkiksi matkailusta ja metsästyksestä saatavia tuloja, aktiivisen metsänhoidon edellytyksenä, joka samalla syventää metsän merkitystä ilmastoasioissa ja vesivarojen hoidossa
  • kannattavat sitä, että metsiä, joiden tarkoitus on esimerkiksi ehkäistä eroosiota, säilyttää biologista monimuotoisuutta tai tervehdyttää eroosiosta kärsiviä maa-alueita, tulisi voida käyttää ja hyödyntää myös puutavaran tuottamiseen, mikäli se auttaa huolehtimaan näiden metsien ekologisista, virkistyksellisistä ja taloudellisista arvoista
  • toteavat, että kaikilla näillä alueilla tarvitaan korkealuokkaista tutkimusta ja lisää yhteistyötä, jotta pohjoismainen metsäntutkimus säilyttäisi vastedeskin kansainvälisen johtoasemansa.

 

Þórunn Sveinbjarnardottir

ympäristöministeri, Islanti

 

Eskil Erlandsson

maatalousministeri, Ruotsi

 

Troels Lund Poulsen

ympäristöministeri, Tanska

 

Ola T. Heggem

valtiosihteeri, Norja

 

Jouni Lind

valtiosihteeri, Suomi

 

Jan-Erik Mattsson

maakunnan hallituksen jäsen, Ahvenanmaa