Islannin puheenjohtajakausi Pohjoismaiden neuvostossa vuonna 2015

Pohjolan tulevaisuus

Islannin puheenjohtajakauden ohjelma Pohjoismaiden neuvostossa 2015

Pohjoismaiden neuvosto on valinnut Islannin valtuuskunnasta presidentin ja varapresidentin johtamaan neuvoston työtä vuonna 2015.

Islannin vuoden 2015 puheenjohtajakauden ohjelma pohjautuu Norjan ja Ruotsin vuosien 2013 ja 2014 ohjelmiin ja nivoutuu lisäksi Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajakauden ohjelmiin Islannin ja Tanskan kausilla 2014 ja 2015.

Islannin puheenjohtajakauden ohjelmassa otetaan suunta kohti tulevaisuutta ja pyritään luomaan parhaat mahdolliset olosuhteet Pohjoismaiden väestölle ja yrityksille. Ohjelmassa painotetaan kolmea pääaluetta, jotka ovat tärkeitä Pohjoismaiden yhteiskunnille ja Pohjolan asemalle maailmassa. Nämä alueet ovat:

1. Kansainvälinen yhteisö
2. Hyvinvointiyhteiskunta
3. Kansalaisyhteiskunta

1. Kansainvälinen yhteisö

Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka

Pohjoismaiden neuvosto on alkanut käsitellä entistä enemmän ulkopoliittisia kysymyksiä viime vuosina, ja kansainvälinen politiikka on nyt tärkeä osa myös neuvoston istuntoa. Ruotsin puheenjohtajakaudella vuonna 2014 Pohjoismaiden neuvosto otti selkeästi kantaa Pohjoismaiden lähialueiden tapahtumiin muun muassa Akureyrin teemaistunnossa annetussa lausunnossa. Pohjoismaiden neuvosto on alkanut käsitellä yhä enemmän myös turvallisuuspoliittisia kysymyksiä Stoltenbergin raportin julkaisemisen jälkeen vuonna 2009. Neuvosto on kiinnittänyt huomiota aihepiiriin Norjan puheenjohtajakaudella 2013 etenkin Tukholmassa järjestetyssä teemaistunnossa, mutta myös puolustuspolitiikan pyöreän pöydän keskustelujen myötä Helsingissä 2013 ja Oslossa 2014. Islannin puheenjohtajakauden tavoitteena on, että työtä jatketaan samassa hengessä ja että Pohjoismaiden neuvosto pyrkii vaikuttamaan Pohjolan lähialueiden vakauteen ja demokratiaan tulevaisuudessa.

Arktinen alue, Länsi-Pohjola ja Pohjoismaiden länsinaapurit

Arktisesta alueesta on tullut yhä suurempi osa Pohjoismaiden neuvoston työtä viime vuosikymmenten aikana. Kahdeksankymmentä- ja yhdeksänkymmentäluvuilla huomiota kiinnitettiin merenkulkuun, merien saastumiseen sekä ympäristöön ja turvallisuuteen liittyviin kysymyksiin. Pohjoismaiden neuvosto oli tärkeässä asemassa perustettaessa arktista parlamentaarikkokonferenssia, mikä sittemmin johti Arktisen neuvoston perustamiseen. Islannin puheenjohtajakauden tavoitteena on jatkaa Pohjoismaiden neuvoston arktisen alueen parissa tekemää työtä uudella vuosisadalla ympäristö-, ilmastonmuutos-, talous-, yhteiskunta- ja turvallisuuskysymyksissä pohjautuen muun muassa Pohjoismaiden neuvoston Tanskan-puheenjohtajakauteen vuonna 2011 ja neuvoston Reykjavikin teemaistuntoon vuonna 2012. Islannin puheenjohtajakauden tavoitteena on vaikuttaa myös siihen, että Länsi-Pohjolaa koskevia kysymyksiä käsitellään Pohjoismaiden neuvostossa ja että tutkitaan yhteistyömahdollisuuksia Pohjoismaiden länsinaapureiden kanssa.

2. Hyvinvointiyhteiskunta

Terveysalan yhteistyö tulevaisuudessa

Puheenjohtajamaa Islanti on tyytyväinen siihen, että Pohjoismaiden ministerineuvosto on panostanut vahvasti kestävään pohjoismaiseen hyvinvointiin sekä Könbergin raporttiin. Suuri osa hyvinvointiyhteiskunnan menoista kohdistuu terveydenhuoltoon ja on myönteistä, että Pohjoismaiden sosiaali- ja terveysministerit ovat jo nyt päättänet jatkotoimista koskien viittä Könbergin raportin neljästätoista ehdotuksesta. Ebola-epidemian osalta puheenjohtajamaa Islanti on tyytyväinen siihen, että sosiaali- ja terveysministerit ovat pyytäneet Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeriä selvittämään mahdollisuuksia yhteispohjoismaiseen panostukseen tartuntavaaran pysäyttämiseksi, hoidon ja resurssien saatavuuden turvaamiseksi sekä turvatoimien yhteispohjoismaiseksi koordinoimiseksi lääkinnällisen evakuoinnin yhteydessä. Islannin puheenjohtajakauden tavoitteena on myös jatkaa työtä Könbergin raportin ehdotusten parissa Pohjoismaiden terveysalan yhteistyön vahvistamiseksi tulevaisuudessa.

Kansanterveys

Viime vuosikymmenten aikana tarttumattomat sairaudet, kuten sydän- ja verisuonitaudit, pitkäaikaiset keuhkosairaudet, syöpä ja diabetes, ovat olleet yleisimpiä kuolinsyitä maailmassa. Pitkäaikaissairauksien suurimpiin riskitekijöihin kuuluvat tupakka, epäterveellinen ruokavalio, liikunnan puute ja alkoholin väärinkäyttö. Jos ajatellaan ajassa kaksikymmentäviisi vuotta eteenpäin – vuoteen 2040 –, on selvää, että tämä kehitys on pysäytettävä, sillä pitkäaikaissairaudet ovat uhka sekä yhteiskunnan terveydelle että taloudelle. Jos kuolleisuus jatkaa nousuaan samaan tahtiin ja työkykyisen väestön osa pienenee, tuottavuus laskee väistämättä. Islannin puheenjohtajakauden tavoitteena on tarkastella Pohjoismaiden kansanterveyden kehitystä pidemmän ajan kuluessa ja selvittää pohjoismaisen yhteistyön mahdollisuuksia pitkäaikaissairauksien vähentämiseksi.

3. Kansalaisyhteiskunta

Pohjoismaiden vapaaehtoisjärjestöt

Pohjoismaisella yhteistyöllä on laaja tuki Pohjoismaiden väestön parissa. Demokraattisen pohjoismaisen yhteistyön perusta on vahvassa kansalaisyhteiskunnassa, muun muassa vahvoissa pohjoismaisissa vapaaehtoisjärjestöissä. Vuonna 2015 Norden-yhdistysten liitto täyttää 50 vuotta. Islannin puheenjohtajakaudella halutaan tämän johdosta ottaa esiin kysymys Norden-yhdistysten ja Pohjoismaiden neuvoston suhteista ja arvioida Norden-yhdistysten liiton roolia neuvoston ehdotusten lausuntomenettelyssä. Islannin pyrkimyksenä on tukea Norden-yhdistyksiä ja muita pohjoismaisia vapaaehtoisjärjestöjä, jotta niiden toiminta voisi jatkua dynaamisena myös tulevina vuosikymmeninä.

Rajaesteet

Pohjoismaiden väestön ja yritysten oloihin vaikuttaa myös Pohjoismaiden välisten rajaesteiden määrä. Rajaestefoorumi ja sittemmin rajaesteneuvosto ovat tehneet viime vuosina tärkeää työtä. Puheenjohtajamaa Islanti haluaa tukea rajaesteneuvostoa ja jatkaa Pohjoismaiden neuvoston rajaestetyötä. On syytä huomioida erityisesti nuoria koskettavat rajaesteet Pohjoismaissa. Nuorten liikkuvuus opintojen sekä työ- ja harjoittelupaikkojen osalta on tärkeää, jotta pohjoismaisia yhteyksiä syntyisi niin ihmisten kuin yritysten välille, sillä se on tulevan pohjoismaisen yhteistyön perusta.