Ainutlaatuista tutkimusta tulevaisuuden työelämästä

18.10.17 | Uutinen
Anniken Hauglie
Pohjoismaiden työministerit ovat käynnistäneet laajan tutkimushankkeen siitä, miltä Pohjolan työelämä mahdollisesti näyttää vuonna 2030. Yhteensä 25 tutkijaa seitsemästä pohjoismaisesta yliopistosta selvittää hankkeessa pohjoismaisen mallin kehittämistarpeita norjalaisen Fafo-tutkimussäätiön johdolla.

– Koko Pohjolaa kiinnostaa se, mitkä ovat pohjoismaisen työmarkkinamallin toimintaedellytykset tulevaisuuden mullistuvassa työelämässä. Me tarvitsemme hyviä ja turvallisia työpaikkoja ja työehtoja työurien pidentämiseksi. Olen hyvin tyytyväinen siihen, että olemme saaneet käynnistettyä laajapohjaisen, vahvan ja tulevaisuuslähtöisen pohjoismaisen hankkeen näiden haasteiden selättämiseksi, sanoo Norjan työ- ja sosiaaliministeri Anniken Hauglie. 

Vetovastuu Fafolle

Työelämäalan ministerineuvoston kehittämä hanke on vastaus alalla tehtyyn strategiaselvitykseen, jonka entinen EU-komissaari Poul Nielson esitteli viime vuonna. Nielsen suositteli, että Pohjoismaiden tulisi etsiä entistä enemmän yhteisiä ratkaisuja

Ministerineuvosto teki aiemmin tänä vuonna tarjouspyynnön Tulevaisuuden työelämä -suurhankkeesta, jonka on määrä kestää syksystä 2017 syksyyn 2020.

Nyt on ratkennut, että hankkeen toteutusvastuun saa norjalainen Fafo-tutkimussäätiö.

 – Pohjoismaiden ministerineuvosto tekee ainutlaatuista ja innovatiivista työtä kutsuessaan tutkijoita eri puolilta Pohjolaa kehittämään alan osaamista ja politiikkaa. Näin laajan pohjoismaisen tutkijaryhmän kanssa työskentelystä tulee todella inspiroivaa, sanoo Fafon vertailevan työelämätutkimuksen koordinaattori Jon Erik Dølvik, joka toimii myös uuden pohjoismaisen hankkeen tutkimusjohtajana.

Tärkeimmät muutosvoimat tarkasteluun

Pohjoismaisen uutuushankkeen ensimmäisenä tehtävänä on analysoida työmarkkinoiden vahvimpia muutosvoimia. Tässä yhteydessä analysoidaan muun muassa globalisaation ja teknisen kehityksen etenemisnopeutta.

Analyysi on määrä esitellä Ruotsissa ensi vuonna järjestettävässä Future of Work -konferenssissa.

Sen jälkeen tutkijat selvittävät, miten muutokset vaikuttavat pohjoismaiseen työmarkkinamalliin. Kyse on muutoksista, jotka kohdistuvat työterveyteen ja työturvallisuuteen, työoikeuteen ja työehtosopimuksiin, työllisyyteen sekä työelämän osapuolten väliseen suhteeseen.

Hoivarobotteja

Tutkijat etsivät vastauksia kolmeen tärkeään kysymykseen:

  • Miten digitalisaatio ja robotisaatio vaikuttavat tavallisiin teollisuus- ja hoitotyöpaikkoihin? 
  •  Millainen merkitys on uusien työsuhdemuotojen lisääntymisellä: vakituisten työsuhteiden vaihtumisella vuokratyöhön, freelancer-työhön sekä vaihteleviin lyhytaikaisiin sopimuksiin.
  •  Entä miten taataan turvalliset ja hyvät työehdot ihmisille, jotka työskentelevät globaaleilla tai paikallisilla digialustoilla?

Pohjoismailla hyvä muutoskestävyys

 – Tutkijat eivät ole muita parempia profeettoja, mutta jo nyt on nähtävissä trendejä ja muutosvoimia, jotka vaikuttavat lähitulevaisuuteen. Nämä trendit on systematisoitava, jotta voitaisiin tunnistaa todennäköinen kehityskulku, Jon Erik Dølvik kertoo.

Hänen mukaansa pohjoismaisen työmarkkinamallin vahvuudeksi on osoittautunut sen ketteryys ja hyvä mukautuskyky ulkomaailman muuttuessa.

 – Poliitikoilla ja puolueilla on suuri vaikutusvalta, ja haluamme esitellä heille tulevien työmarkkinoiden muovaamiseen liittyviä mahdollisuuksia, Dølvik summaa.

Tulevaisuuden työelämä -hankkeen osaraportti on Pohjoismaiden anti vuonna 2019 vietettäviin Kansainvälisen työjärjestön 100-vuotisjuhliin, ja se on keskiössä myös kyseisen vuoden Future of Work -konferenssissa, jonka järjestää Islanti. Loppuraportti julkaistaan vuonna 2020.

 

 

 

 

 

Ota yhteyttä